Vihreiden mielestä hallituksella pitäisi vaalikauden puolivälissä olla koossa puolet työllisyystavoitteestaan. Hallitus pohtii uusia työllisyyskeinoja tasan kolmen viikon kuluttua alkavassa puoliväliriihessä. Vaalikauden tavoite on 80 000 päätösperäistä työpaikkaa.
Vihreiden ministerit esittelivät työllisyyskeinojaan tiedotustilaisuudessa tiistaina. Puolue ei esitä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista samalla tavalla kuin keskusta.
Vihreiden mielestä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan pitäisi tuoda suhdanne-elementti: se pitenisi kun työtä on vähemmän tarjolla ja lyhenisi, kun alueella on runsaasti avoimia työpaikkoja täyttämättä, puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoi.
– Käytännössä työttömyysturva pitenisi silloin, kun työtä on vähemmän tarjolla ja vastaavasti vähän lyhenisi, kun alueella on runsaasti avoimia työpaikkoja täyttämättä. Tämä olisi työnhakijan kannalta reilu malli. Silloin on turha patistella kun työtä ei vain ole saatavilla, Ohisalo sanoi.
Hänen mukaansa suhdanneperusteista työttömyysturvaa täytyy tutkia ja saada siitä malleja hallituksen pöytään.
– Tällaisessa maailmanajassa on ihan selvää, että mitään leikkauksia ei voi tässä kohtaa ajatella. Mutta pitää olla valmius tehdä pitkän linjan rakenteellisia uudistuksia.
Suhdanneperusteisesta ansioturvasta on tuore arvio työttömyysturvan kehittämisen raportissa , joka julkaistiin 18.3. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ei käytössään olevan tiedon perusteella kannattanut suhdanteisiin sopeutuvan enimmäiskeston tarkempaa selvittämistä.
Työperäistä maahanmuuttoa lisää
Työnteon kannustimia vihreät lisäisi parantamalla pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan.
– Helppo pääsy varhaiskasvatuksen äärelle tukee lasten kasvua, vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja lapsiperheiden toimeentuloa. Siksi ehdotamme, että alle kaksivuotiaan lapsen voisi viedä maksutta varhaiskasvatukseen puoleksi vuodeksi, Ohisalo sanoi.
Hän nosti esiin myös maahanmuuton merkityksen väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen korjaamisessa.
– Pidämme kunnianhimoisena, mutta täysin toteuttamiskelpoisena tavoitteena sitä, että saisimme Suomeen seuraavan vuosikymmenen aikana noin 80 000–100 000 työperäistä maahanmuuttajaa enemmän kuin nykyisten ennusteiden mukaan olisi tulossa. Sen lisäksi palkkatukea olisi syytä kehittää maahanmuuttajille siten, että sen avulla voisi kehittää myös kielitaitoaan, Ohisalo toteaa.
Jutun otsikkoa on tarkennettu kello 16.01.