Emma Grönqvist

Elpymispaketti on osaltaan vastaus EU:n yhteisen finanssipoliittiseen tarpeeseen.

SAK:n ekonomisti Anni Marttinen, aloitetaan Euroopasta. EU:n elpymispaketista on riittänyt paljon puhetta jo kauan. Yksi kritiikistä kohdistuu siihen, että paketti tulee liian myöhään. Onko näin?

Näin voitiin ajatella vähän aika sitten ja tavallaan syystäkin, joka ei enää kuitenkaan päde. Jos elpymispaketin tarkoitus olisi nimensä mukaisesti elvyttää taloutta akuutissa kriisissä, sen tarkoituksenmukainen toimeenpano aika olisi ollut aikaisemmin.

Kuten valtiovarainministeri Matti Vanhanenkin (kesk.) on todennut, paketilla korjataan enemmän talouden rakenneongelmia kuin elvytetään, mikä on nimen takia vähän harhaanjohtavaa. Kun rahoja kuitenkin jaetaan piakkoin, investoinnit ja elinkeinoelämän tuki tulee itse asiassa sopivaan aikaan myös suhdannetarkoituksessa.

Elpymispaketti toimii myös vakuutena EU:n tulevaisuudelle

Rokotusten viivästyminen pitkittää taantumaa, ja uutta elvytystä tullaan mahdollisesti tarvitsemaan, joten paketti saattaa tulla jopa kreivin aikaan.

Jatketaan vielä hetki elpymispaketista. Se jakautuu lainoihin ja suoriin jäsenmaille annettuihin avustuksiin. Kaikkiaan summa on 750 miljardia. Onko se riittävän suuri?

ILMOITUS

Paketin riittävyyttä on vaikea arvioida. Paketti on EU:n historiassa ensimmäinen ja suurin taloudellinen paketti. Osaltaan paketti on myös vastaus jo pitkään roikkuneeseen yhteiseen finanssipoliittiseen tarpeeseen, jota Euroopan keskuspankki EKP on peräänkuuluttanut jo vuosia.

EKP on rahapolitiikallaan elvyttänyt massiivisesti myös koronan aikana, mutta rahapolitiikan vaikuttavuus reaalitalouteen ei ole ollut kovin tehokasta, joten EU:n yhteinen finanssipoliittinen elvytys on ehdottoman tärkeää erityisesti nyt. Paketti toimii myös eräänlaisena vakuutena markkinaehtoiselle jäsenvaltioiden kansalliselle velalle.

Ilman pakettia tietyt maat eivät välttämättä saisi maksettua koronan aiheuttamia taloudellisia kustannuksia edes omalla velalla. Näin ajateltuna paketti itsessään koostaan riippumatta on jo tärkeä EU:n elpymiselle. Suhteessa Yhdysvaltojen elvytykseen paketti on pieni, mutta talouksia ei kannata tässä verrata. Yhdysvaltojen työttömyysturva on EU:ta heikompi, mihin kuluu osa paketista. Toinen kysymys on myös, onko USA:n paketti liian suuri.

Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto on elvyttämässä suoraan 1 900 miljardilla, samalla se suunnittelee massiivista 3 000 miljardin investointiohjelmaa. Onko tämä suuren valtion paluuta vai mistä tämä kertoo?

Näkisin, että tämä kertoo siitä, että halutaan kaikin keinoin välttää pitkäaikaistyöttömyys ja pitkittynyt taantuma. Nyt elvytetään myös reaalitaloutta investoinneilla ja lisäämällä kulutuskysyntää kansalaisseteleillä.

Paketti on massiivinen ja ehkä tähän hätään liian suuri. Työttömyys on USA:ssa kääntynyt laskuun, bruttokansantuotteen (BKT) odotetaan kasvavan tänä vuonna 8 prosenttia ja rokotuksetkin ovat Eurooppaa paremmalla mallilla. Inflaatiopiikki on Yhdysvalloissa tulossa. Pienempi paketti olisi riittänyt tähän hätään.

Yhdysvaltain etuna on luonnollisesti se, että dollari on reservivaluutta. Silti on pakko kysyä, miten maalla on varaa tällaiseen elvytykseen ja investointeihin?

Yhdysvaltojen julkisen talouden alijäämä on maan valtiovarainministeriö tilastojen mukaan noin 300 miljardia dollaria. Yhdysvaltojen velan ennustetaan nousevan 140 prosenttiin BKT:sta ja koko EU:n 90–100 prosenttiin BKT:sta.

Vaikka budjetti on alijäämäinen, Yhdysvalloilla on oma keskuspankki, joka kontrolloi rahan määrää, joten rahaa on kyllä saatavilla. Kustannus on mahdollinen nopea inflaation ja korkojen nousu, mikä vaikuttaisi negatiivisesti koko elvytyspyrkimyksiin. Siksi on syytä olla myös varovainen elvytyksen määrässä.

Onko nyt uhkana se, että kitsaammin elvyttävä ja tulevaisuuteen investoiva Eurooppa jää entisestään jälkeen Yhdysvalloista?

Eurooppa tyypillisesti elpyy Yhdysvaltoja hitaammin, mutta nyt näkisin, että taloudelliseen elpymiseen vaikuttaa enemmän rokotukset kuin elvytys. Euroopassa on panostettava rokotuksiin, jos pysyminen maailmantalouden kelkassa kiinnostaa.

Mielestäni EU:n päätös investoida tulevaisuuteen, keskittyä rakenneuudistuksiin ja innovaatioihin on järkevää talouspolitiikkaa.

Mennään vielä takaisin elpymispakettiin, jota Suomessa edelleen käsitellään. Suomessa pakettia on kritisoitu tehottomaksi ja sanottu, että meidän pitäisi ennemmin elvyttää vain Suomessa. Miten kommentoit tällaista näkökulmaa?

Kuten ylempänä jo totesin, paketti toimii myös vakuutena EU:n tulevaisuudelle. Yhteistä finanssipolitiikkaa on kaivattu jo pitkään ja isot investoinnit vihreään siirtymään koko EU:ssa ovat välttämättömiä tulevaisuuden kannalta.

Jokainen maa elvyttää myös kansallisesti. Ei ole kyse siitä, että jotkin maat käyttäisivät pakettia vaihtoehtona kansalliselle elvytykselle. Elpymispaketti on ruiske EU:n uuteen kasvu-uraan.

Jos paketti on takuu sille, että EU pysyy pystyssä, on se parempi vaihtoehto myös Suomelle. Suomi hyötyy vuosittain enemmän EU:sta taloudellisesti, kuin mitä paketti tulee Suomelle kokonaisuudessa kustantamaan.

En ymmärrä, miten tällä logiikalla saadaan edes väännettyä vasta-argumentti paketille, vaikka keskityttäisiinkin pelkästään taloudellisiin hyötyihin.

Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 142eur

Tarjous uusille kestotilaajille!

Kestotilauksen ensimmäinen vuosi nyt vain 142€ – säästä 20 euroa.
Voit maksaa tilauksesi 3, 6 tai 12 kuukauden erissä. Kestotilaajana saat lukuoikeuden myös digilehteen.
Tarjous uusille kestotilaajille on voimassa 18.4. saakka.

Tilaa tästä!