Helsingin kaupungin suunnittelemat koulutusleikkaukset käsitellään vielä uudelleen. Taustalla on se, että kaupunki teki viime vuonna peräti 500 miljoonaa euroa ylijäämää.
Vasemmistoliitto irtautui budjettisovusta, kun puolueen valtuustoryhmä ei voinut hyväksyä yli 20 miljoonan suunniteltuja koulutusleikkauksia. Helsingin suurin puolue kokoomus sai budjetin läpi, kun vihreät ja SDP asettuivat tukemaan sitä.
Budjettikuria perusteltiin koronakriisillä, joka on iskenyt Helsinkiin kovaa. Kaupungin työttömyys on kasvanut voimakkaasti.
Puolen miljardin positiivinen tulos on saanut demarit ja vihreät nyt vaatimaan koulutusleikkausten perumista. Jos kyse ei olisi äärimmäisen vakavasta asiasta, voisi se jopa naurattaa Meri Valkamaa. Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas toimii Maunulan alakoulun johtokunnan puheenjohtajana. Leikkausten määrä on konkretisoitunut myös siellä.
Maunulassa se tarkoittaa suoraan lähes 100 000 euron leikkausta, joka puolestaan tarkoittaa muun muassa suurempia ryhmäkokoja, joidenkin luokkien yhdistämistä sekä hankintojen kuten soittimien, kalusteiden ja jopa oppikirjojen jäädyttämistä. Vaikutuksia on myös valinnaisaineisiin, joita joudutaan karsimaan ja rakentamaan uudelleen niin, että ryhmiin mahtuu mahdollisimman monta oppilasta, Valkama sanoo.
Valkaman mukaan apulaispormestari Pia Pakarinen (kok.) on yrittänyt selittää pienentyneitä budjetteja vuonna 2017 hyväksytyllä uudella rahoitusmallilla.
– Maunulassa rahoitusmalli ei kuitenkaan rokota budjettia senttiäkään. Koko summa johtuu leikkauksista, Valkama kertoo KU:lle
– Leikkaukset osuvat kaikkein kipeimmin niihin, jotka tarvitsisivat eniten pieniä luokkakokoja, jakotunteja ja yksilöllistä ohjausta – siis jo valmiiksi altavastaajan asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin, hän jatkaa.
Tukea tarvitaan enemmän
Kun kaupunki tekee erittäin hyvää tulosta, on koulutuksesta leikkaamista vaikea ymmärtää.
– Johtokuntien puheenjohtajat ympäri Helsingin ovat olleet yhteydessä tiiviisti budjettien tiimoilla. Monista kouluista tulee viestiä, että ei ole varaa ostaa edes välttämättömiä oppikirjoja. Se on täysin absurdia kahdesta syystä: koska kaupungin talous on vahvalla pohjalla ja niihin kyllä on varaa, ja koska koronakriisin keskellä olisi erityisen tärkeää huolehtia siitä, ettei oppimisvajetta tapahdu ja yksikään lapsi putoa kelkasta, Valkama sanoo.
Vasemmistoliitto on vaatinut leikkausten perumista, ja asiaa ollaan vielä käsittelemässä uudelleen. Tässä auttoi vihreiden ja SDP:n herääminen, kun huomattavasti ennakoitua parempi tulos julkaistiin.
Valkama ihmettelee, miten koulutusleikkaukset alun perin nuijittiin läpi. Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten ongelmi, mikä näkyy esimerkiksi lastensuojelun kuormittumisena ja kiireellisten sijoitusten kasvussa.
– Tukea oppimiseen tarvitaan juuri nyt paljon enemmän kuin aiemmin. Siksi ei riitä, että resurssit palautetaan viime vuoden tasolle, vaan niitä on kasvatettava reippaasti. Opettajilta tuleva viesti on myös, että edessä on vuosien työ. Koulutukseen on siis panostettava kunnolla tulevinakin vuosina, hän sanoo.
Kuntatasolla toimitaan toisin
Valkama muistuttaa, että 1990-luvun laman jäljet näkyvät kokonaisissa sukupolvissa edelleen: tutkimusten mukaan joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on jonkinlainen merkintä rikos-, sakko- tai tuomioistuinrekisterissä, joka viidennellä on mielenterveysongelmia ja joka kuudes ei ole saanut hankittua peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
– On hämmentävää, että samaan aikaan kun maan hallitus toistelee, ettei 90-luvun virheitä saa toistaa, Helsingissä tehdään sellaisia päätöksiä, joiden vaikutuksesta voidaan menettää kokonaisia sukupolvia, Valkama tiivistää.
Helsingissä vihreiden valtuustoryhmässä istuu esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo.
Vasemmistoliitto ei ole yksin vastustamassa leikkauksia. Helsingin seudun opettajat järjesti viime viikolla virtuaalisen mielenosoituksen koulutusleikkauksia vastaan. Samoin Helsingin seudun vanhemmat ry on jyrkästi tuominnut leikkaukset.