IPS/Mariela Jara

Paluu kotikylään herätti sisäisen yrittäjän, kaupunki ei enää houkuttele.

Latinalaisessa Amerikassa korona koettelee kovimmin naisia, joista yli sata miljoonaa on vajonnut köyhyyteen pandemian aikana. Ahdinkoon on kuitenkin keksitty myös toimivia ratkaisuja, kuten perulaisen Maribel Palominon tapaus osoittaa.

YK:n mukaan naisten työttömyys kasvoi viime vuonna yli 22 prosenttia Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella. Korona on kurittanut erityisesti naisvaltaisia aloja, kuten tekstiiliteollisuutta, kauppaa, matkailua ja kotihoidon tehtäviä. Samaan aikaan naisille lankeava palkattoman hoivatyön taakka kasvoi.

Köyhyys iski kyntensä 118 miljoonaan naiseen alueella. Lisäksi lähisuhdeväkivalta yltyi, ja sen uhrien on entistä vaikeampaa hakea apua koronasulkujen vuoksi. Viime vuoden tammi-marraskuussa esimerkiksi 32 miljoonan asukkaan Perussa surmattiin sukupuolensa vuoksi 120 naista ja murhayrityksiä kirjattiin 204.

Yleisamerikkalainen naiskomissio arvioi, että Latinalaisen Amerikan maaseudun 58 miljoonasta naisesta vain 30 prosentilla on omaa maata ja alle 5 prosenttia on saanut tukea toiminnalleen.

Vaikka sukupuolten tasa-arvo on taantunut koronan vuoksi, naiset ovat ottaneet uusia askelia jopa Perun maaseudulla.

ILMOITUS

Alussa pelotti

Perulainen Maribel Palomino, 41, asui aiemmin Urcosin kaupungissa Cuscon alueella. Pandemian alettua hän palasi seitsenvuotiaan poikansa kanssa vuorille vanhaan kotikyläänsä Muñapataan.

Kotitilalle palasivat niin ikään Palominon sisar ja veli. Sisarukset ryhtyivät huolehtimaan iäkkäistä vanhemmistaan ja laajentamaan perheen viljelmiä pitääkseen nälän loitolla.

– Alussa kaikki oli kamalaa. Pelkäsimme koronaa, emmekä halunneet käydä edes kylällä. Mutta joitakin tarvikkeita oli pakko hakea kaupasta, joten kävelin soratietä yhteensä 1,5 tunnin matkan kylään ja takaisin, Palomino kertoo puhelimitse.

Hänen työpäivänsä alkaa aamuviideltä eläinten karsinoiden ja marsujen häkkien siivoamisella, minkä jälkeen jyrsijöille on kerättävä lehtiä syötäväksi. Sisar auttaa isää viemään karjan laitumelle.

– Aika kuluu kuin siivillä, ja askareita riittää joka hetkelle. Kiire vain lisääntyy, koska poikani koulu alkaa ja aion osallistua etäopetukseen kännykän välityksellä yhtenä oppilaana muiden joukossa, Palomino selittää.

Luomu tekee kauppansa

Pian maalle palattuaan Palomino lähti mukaan perulaisen Flora Tristán -naisjärjestön hankkeeseen ja perusti luomukasvitarhan. Hankkeita tukee Espanjan Baskimaassa toimiva naisten kehitysjärjestö Mugen Gainetik.

– Aluksi kasvatin vihanneksia vain omiin tarpeisiin, mutta oli keksittävä jotain muutakin, hän kuvailee ryhtymistään torikauppiaaksi.

– En ollut kokeillut torimyyntiä koskaan ennen mutta tiesin kauppapaikan Cuscon kaupungissa ja vein sinne 20 kaunista, yli kilon painoista salaatinkerää. Ihmiset ihastuivat ja ostivat ne kaikki. Siitä lähtien olen käynyt torilla kahdesti viikossa ja myyn myös juurikkaita ja kaalia.

Palominolla on lisäksi viisi vakioasiakasta, joille hän toimittaa vihanneksia kotiin.

– Ei tämä helppoa ole, mutta olen kiitollinen siitä, että pandemia herätti sisäisen yrittäjäni. En aiemmin tiennyt osaavani myydä, mutta nyt luomutuotteillani on uskollinen asiakaskunta, hän kertoo ylpeänä.

Pandemian päättyessä Palomino ei aio palata kaupunkiin vaan suunnittelee kaupallista yhteistyötä lähiseudun muiden tuottajien kanssa, ”jotta voimme kohentaa viljelmiämme, myyntiämme ja perheidemme elämää.”

Espanjankielinen versio