Niin tapahtui 25.3.2021, että Teknologiateollisuus ry teki ”jako kahteen” tempun. Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvottelee jatkossa valtakunnalliset työehtosopimukset ja Teknologiateollisuus ry avustaa yrityskohtaisten sopimusten kenttää.
Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa 25.3. 2021 kerrottiin korulausein, miten elämä kukoistaa teollisuuden uudessa kahden kerroksen sopimusmallissa. Tosiasia on, että kovin harmaalta näyttää duunarin taivas. Työehtoja ja työmarkkinajärjestelmää ”modernisoimaan” lähti ensin Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus tulee perässä. Näiden toimien johdosta alkaa 1940 vuoden tammikuun kihlaus olla historiaa. Ennen tammikuun kihlausta oli huutoäänestyksiä työmaitten porteilla, millä hinnalla kukakin työhön ryhtyy… tähänkö halutaan palata?
Teknologiateollisuuden tiedotteessa todetaan: ”Työpaikoilla tapahtuva sopiminen hyödyttää molempia osapuolia, kun sopiminen perustuu työnantajan tarpeiden, henkilöstön odotusten ja kulloisenkin taloustilanteen yhteensovittamiseen. Tämä lisää tuottavuutta, tukee kasvumahdollisuuksia ja työllisyyttä sekä mahdollistaa palkkojen vakaan kehittymisen.”
Edellä lainatussa tiedotteen kappaleessa tiivistyy hyvin se, että direktio-oikeutta halutaan lisää nostamatta kustannuksia. Säännölliset työvuorojärjestelmät saavat kyytiä, kun väki pakotetaan raipan alle. Töitä on silloin kun työnantajasta tuntuu, sitten ei ole, kun ei siltä tunnu. Suomessa on muuten yksi maailman joustavimmista ja ketterimmistä lomautus järjestelmistä, mutta se ei riitä. Myös teknologian työehtosopimuksessa on olleet jo joustot ja työaikapankit mahdollisia jo kauan aikaa sitten, ja tämäkään ei riitä!
Omistajan on näköjään saatava työntekijät kuriin joka suunnalta, jonka tiedän erinäisten keskustelujen kulisseista, että luottamusmiesjärjestelmistä ja luottamusmiehestä liiton edustajana sopimisessa, halutaan eroon. On käsittämätöntä, että toimivat järjestelmät halutaan romuttaa. Halutaan että tehdään kauniilla sanoilla käärepapereihin käärittynä sopimuksia osaamattoman kanssa. Työnantaja on aina vahvempi ja voimakkaampi suhteessa työntekijöihin ja saa lakiapua työehtoihin joko ostamalla tai omilta järjestöiltään. Työntekijöillä tätä mahdollisuutta ei ole ilman luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiehen tukena olevaa ammattiliittoa. Työntekijöiden turvana ei myöskään ole lakiapua tai juristia tukena riita-tilanteessa. Työnantaja sanoo, että sovitaan henkilöstön kanssa, tarjotaan kauniita asioita tai sitten uhataan ja maalataan piruja seinälle, jos ei sopimuksia synny. Tulee mieleen paikallinen pakottaminen, sanelu ja kiristys.
Nyt tarvitaan järjestäytymistä! Työtekijät liittykää liittoon! Meitä kaikkia tarvitaan siihen, että jokainen pystyy käymään töissä oikeudenmukaisilla työehdoilla.
Duunarit! Me olemme lähellä aikaa, joka vallitsi ennen tammikuun kihlausta. Tuolloin tehtiin töitä kuutena päivänä viikossa ja pitkää päivää ilman lisäkorvauksia. Ei ollut lomarahoja, työajanlyhennystä, työajanlyhennyskorvauksia, sairausajan palkkoja, erilaisia pyhäkorvauksia tai ylityökorvauksia jne. Kaikki tämä on nyt katkolla, vaikka sanotaan, että ei olla heikennyksiä tekemässä. Pala palalta lähtevät sovitut ehdot, jotka ovat osa ansion muodostusta tai työsuhteen muuta sosiaalista määräystä murtumaan. Vaikka työnantajan suusta sanotaan että, peruspalkkoihin ei koskettaisi, mutta ne ovat kuitenkin vain osa työehdoista.
Sopimustoiminnalle on myös mahdollisuus, sillä sitä on jo teknologiateollisuudessa tehty hyvällä menestyksellä. Sopijaosapuolena ovat olleet luottamusmiehet ja työnantaja. Tarvittaessa osapuolet ovat saanet apua järjestöiltään. Kaikki tämä, työrauhaa myöten voi olla jatkossa mennyttä.
Jouni Jussinniemi
Vasemmistoliitto r.p. 3.varapuheenjohtaja
Pääluottamusmies
Pyhäjärvi