Teollisuusliitto pitää valitettavana, ettei Teknologiateollisuus arvosta liittojen työehtosopimusten eteen tekemää työtä riittävästi jatkaakseen yhteistyötä. Liiton hallitus käsitteli perjantaina 26.3. Teknologiateollisuus ry:n ratkaisua luopua valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisestä.
Teollisuusliitto arvioi edellytyksiä käynnistää neuvottelut Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa sen jälkeen, kun yhdistys on aloittanut toimintansa ja on tiedossa mitä yrityksiä uusi yhdistys edustaa ja kuinka sitoutuneita yhdistyksen jäsenet ovat työehtosopimustoimintaan ja vastaamaan siitä. Arvion aika oletetaan olevan ensi elokuussa.
– Haluan korostaa, että Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehtosopimukset ja on valmis tarvittaviin toimiin sopimusten aikaansaamiseksi, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa.
Keskitettyjen sopimusten poistuminen ja alakohtaisten työehtosopimusten pohjan rapautuminen vie meiltä valitettavasti työkalut sopimisille kriisitilanteissa.
Teknologiateollisuuden ratkaisu tarkoittaa hänen mukaansa joka tapauksessa sitä, että työehtosopimusneuvotteluiden Suomen malli voidaan todeta haudatuksi.
Valtava neuvottelu-urakka edessä
– Syksyn neuvottelu-urakka tulee olemaan valtava työnantajan ratkaisusta johtuvan niukaksi jäävän aikaikkunan vuoksi. Teknologiateollisuuden kanssa emme aloita neuvotteluita, sillä järjestö itse on todennut, ettei se enää sopimuksia neuvottele, Aalto jatkaa.
Valtakunnallisen työehtosopimuksen lakatessa myös kaikki tämän työehtosopimuksen piirissä tehdyt paikalliset sopimukset raukeavat. Tässä vaiheessa Teollisuusliitto ei voi arvioida millä aikataululla näitä kyetään neuvottelemaan uusiksi.
Keskitettyjen ja alakohtaisten työehtosopimusten solmimisen edellytysten heikentyessä myös työmarkkinoiden kyky reagoida kriiseihin heikkenee.
– Koronan ravistellessa Suomen taloutta ja työmarkkinoita, ei voi olla ajattelematta sitä, miten jatkossa kriisisopimuksia voidaan saada aikaiseksi vastaavissa tilanteissa. Keskitettyjen sopimusten poistuminen ja alakohtaisten työehtosopimusten pohjan rapautuminen vie meiltä valitettavasti työkalut sopimisille kriisitilanteissa, Aalto pohtii.
– Kyllä meillä iso huoli on siitä, miten tämä vaikuttaa työmarkkinoiden vakauteen ja ennustettavuuteen, varsinkin nyt kun korona aiheuttaa muutenkin suurta epävarmuutta työntekijöiden arkeen. Luonnollisesti tällä tulee olemaan myös suuria vaikutuksia meidän toimintaamme ja siihen, miten lähestymme neuvotteluita jatkossa. Tiedotamme näistä muutoksista aikanaan, Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertoo.
Paikallisen sopimisen mahdollisuudet heikkenevät
Yrityksissä, jotka eivät liity uuteen valtakunnalliseen työehtosopimukseen kaikkia paikallisia sopimuksia ei voida uusia, koska yrityskohtaisissa sopimuksissa toisin sopimisen mahdollisuudet ovat valtakunnallisia työehtosopimuksia suppeammat. Voimassa oleva Teknologiateollisuuden työehtosopimus tarjoaa jo hyvin merkittävät mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen.
– Paikallista sopimista Teknologiateollisuuden eilinen ratkaisu ei ainakaan yrityskohtaisten työehtosopimusten osalta tule edistämään, sillä yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa on merkittävästi valtakunnallisia työehtosopimuksia heikommat mahdollisuudet sopia toisin. Hieman kummastelen sitä, miksi nykyisten mahdollisuuksien paremman hyödyntämisen sijaan Teknologiateollisuus haluaa vähentää jäseniltään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, Lehtonen kysyy.
Luottamusmiesten asema turvattava lainsäädännöllä
Teollisuusliitto katsoo, että paikallisen sopimisen edistäminen ei voi olla mahdollista ilman, että luottamusmiesten asema turvataan samalla lainsäädännössä.
Mikäli Teollisuuden työnantajat ry. ei saa jäsenekseen riittävästi yrityksiä, ei uusi valtakunnallinen työehtosopimus tule täyttämään yleissitovuuden kriteereitä. Työehtosopimusten yleissitovuuden ollessa vaakalaudalla on lainsäädäntöä uudistettava tavalla, joka varmistaa työntekijän suojeluperiaatteen toteutumisen työehdoista neuvoteltaessa.
– Valitettavasti työnantajien toiminta on rapauttanut luottamusta niin paljon, että työehtosopimusten yleissitovuuden ollessa selvästi uhattuna on mielestämme välttämätöntä turvata järjestäytyneiden työntekijöiden asema lainsäädännöllä, Aalto sanoo.