Pääkysymyksenä neljänsissä knessetin vaaleissa kahden vuoden sisällä oli suhtautuminen pääministeri Benjamin Netanjahuun. Korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä syytetty Netanjahu on sekä rakastettu että vihattu israelilaisten keskuudessa. Jo kuukausia ovat jatkuneet Netanjahun vastaiset mielenosoitukset, joissa tuhannet israelilaiset ovat vaatineet Netanjahun eroa ja häntä koskevan oikeudenkäynnin saattamista loppuun.
Vaalitaistelussa puolueet jakaantuivat kahteen leiriin, joko ”Bibin” puolesta tai häntä vastaan.
Israelin taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, kuten nuorten työttömyys, tai suhtautuminen palestiinalaisalueiden miehitykseen jäivät sivuun. Koronapandemia ja hallituksen toimet sen hillitsemiseksi saivat sijan vaalikeskusteluissa. Netanjahu pyrki käyttämään edukseen rokotusten nopeaa etenemistä.
Hallituksesta tiukka kaupankäynti
Vaalien tuloksena ei knessetiin näytä olevan muotoutumassa sellaista enemmistöä, jonka pohjalle voitaisiin muodostaa kestävä hallitus.
Käytettävissä on tulos tilanteessa, jossa äänistä on laskettu 65 prosenttia, ja jossa lisäksi voidaan ottaa huomioon vaali-illan ovensuukyselyjen tulokset. Lopulliset tulokset saadaan perjantaina, kun muun muassa 600 000 postiääntä on laskettu.
Netanjahun puolueelle Likudille on luvassa 31 paikkaa 120-paikkaisessa knessetissä. Likudin liittolaiset, uskontopuolueet Shas ja UTJ (yhdistynyt toorajuutalaisuus) saanevat yhteensä 15 paikkaa ja äärioikeistolainen uskonnolliset sionistit 6.
Jair Lapid pyrkii kokoamaan johtamansa keskustaliberaalin Yesh Atid -puolueen ympärille koalition Netanjahun kaatamiseksi. Yesh Atidin lisäksi (16 paikkaa) mukana olisivat yhdistynyt arabilista (8), Benny Gantzin keskustalainen sininen ja valkoinen -liittouma (8), vasemmalta työväenpuolue (7) ja Meretz (7) sekä oikealta Avigdor Liebermanin sekulaari Yisrael Beiteinu (8) ja Likudista eronneen Gideon Sa’arin perustama uusi toivo (5).
Viidennet vaalit edessä?
Sen enempää Netanjahun leirin kuin Lapidin leirinkään edustajamäärä ei kuitenkaan riitä enemmistöön knessetissä, sillä lähinnä siirtokuntalaisten suosiman Yamina-puolueen johtaja Naftali Bennett ei ole ottanut selvää kantaa kummankaan leirin puolesta.
Vaali-iltana Bennett sanoi toimivansa niin, mikä on parasta Israelin valtiolle. Tarkkailijat huomattavat, että ainakin yhtä paljon Bennett ajattelee myös omaa poliittista asemaansa. Hän on entinen Netanjahun hallituksen puolustusministeri, jota tämä kohteli nöyryyttävästi. Bennett haluaa saada Netanjahun sivuun, mutta ei niinkään pääministerin tehtävästä, vaan Israelin oikeiston johtopaikalta.
Jair Lapid puolestaan vakuutti tekevänsä kaikkensa, jotta Israeliin muodostetaan ”syyntakeinen hallitus”.
Anti-Netanjahu-leiri koostuu puolueista, joiden talous- ja sosiaalipoliittiset näkemykset ovat osin kaukana toisistaan. Lapidin johdolla se voisi ryhtyä palauttamaan Israeliin poliittista kulttuuria, joka keskittyy olennaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, ja viedä maan parin vuoden kuluttua uusiin vaaleihin.
Jos taas puolueet jälleen kerran ajautuvat umpikujaan, ja poliittinen kriisi jatkuu, viidennet vaalit ovat lähellä.
Vasemmisto piti pintansa
Israelin tiedotusvälineet arvelivat vaalien alla molempien vasemmistopuolueiden, työväenpuolueen ja Meretzin, ehkä putoavan knessetistä. Tuloksena näyttää kuitenkin olevan vaalivoitto.
Vuonna 2020 puolueet olivat vaaliliitossa ja saivat yhteensä seitsemän paikkaa. Nyt Nitzan Horovitzin johtama Meretz näyttää lisäävän paikkamääräänsä kolmella ja Merav Michaelin, uuden puheenjohtajan, luotsaama työväenpuolue neljällä.
Yhdistynyt arabilista on menettämässä kolme paikkaa verrattuna nykyiseen määrään knessetissä. Lista hajosi yhden sen puolueista lähdettyä omille teilleen ja viedessä mennessään neljä paikkaa. Nyt se jäi alle 3,25 prosentin äänikynnyksen ja putosi knessetistä.
Arabipuolueiden tappioon vaikutti myös äänestysvilkkauden lasku, joka oli tuntuvampaa juuri arabialueilla. Äänestysprosentti oli noin 67, jossa on pudotusta edellisvaaleista neljä prosenttiyksikköä. Laskua tapahtui siitä huolimatta, että vaalihuoneistoja oli 14 000, aikaisemmin 11 000, ja äänestämistä helpotettiin muutenkin.