Perusoikeuksien rajoittamisessa pitää olla välttämättömyysperuste, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki perusteli päivällä ryhmän nihkeää kantaa liikkumisrajoituksille.
Arhinmäki puhui MTV Liven keskustelussa , jossa mukana olivat myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja RKP:n ryhmänjohtaja Anders Adlercreutz.
– Olemme koko ajan käyneet läpi sitä, täyttyykö tämä välttämättömyysperiaate, Arhinmäki sanoi.
Hänen mukaansa nyt arvioidaan sitä, onko muita keinoja epidemian hillitsemiseksi ja sen lisäksi sitä, millaisia pykäliä hallitus olisi esittämässä, jos liikkumisrajoituksia ylipäänsä esitetään.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä käsittelee asiaa illalla. Hallituksen on tarkoitus tehdä myöhemmin tänään ratkaisu suuntaan tai toiseen. Sitä ennen esitystä muokataan uusiksi.
Myös RKP on vastustanut liikkumisrajoitusten säätämistä. Adlercreutz sanoi, että jos epidemiologisten asiantuntijoiden keskuudessa aikaisemmin oli hajontaa tarvittavista toimenpiteistäm niin tiistaina ne olivat varsin yhtenäiset. THL ilmaisi oman kantansa voimakkaasti.
Hallituksen julistama ensimmäinen kolmen viikon sulku on loppusuoralla, mutta se saa lisäaikaa uudet kolme viikkoa. Adlercreutzin mukaan sulun vaikutuksia ei vielä täysin tiedetä ja sekin vaikuttaa siihen, katsotaanko liikkumisrajoitukset välttämättömiksi.
Pohdintaa RKP:ssä käydään myös siitä, olisiko esitettävillä raskailla toimilla ei toivottuja sivuvaikutuksia.
”Oikeus elämään perustava perusoikeus”
SDP:n Antti Lindtman sanoi, että perusoikeuksista puhuttaessa ne on laitettava vaakakuppiin ja ihmisen oikeus elämään on ”aika perustavaa laatua oleva perusoikeus”.
Lindtmanin mukaan virusmuunnos on muuttanut tilanteen dramaattisesti ja siksi on etsittävä keinot, että esimerkiksi tehohoito ei ylikuormitu.
Arhinmäen mukaan tähän asti rajoituksia on ollut helpompi tehdä, kun asiantuntijat ovat olleet melko yksimielisiä niistä. Nyt tilanne on hankalampi, koska asiantuntijoidenkin kannat vaihtelevat. Hän toivoi nykyisten rajoitusten riittävän ja kääntävän epidemiatilanteen laskuun, jotta kovempia toimia ei tarvita.
Lindtmanin mukaan olisi hyvä jos hiukan tiukemmilla rajoituksilla saataisiin tapausmäärät laskuun, niin lapset ja nuoret pääsisivät nopeammin normaaliin elämään.
– Toisessa vaihtoehdossa on uhka, että elämme nykyisten kaltaisten rajoitusten kanssa hyvin pitkään. Itse ajattelen niin, että saamalla tartunnat roimasti nopeampaa laskuun se saattaisi lyhentää tätä meidän harjoitusta tänä keväänä.
Arhinmäen mukaan rajoituksissa pitää aina arvioida vaikutukset terveyteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.