Uusia työpaikkoja ei näytä syntyvän vastaavasti kuin niitä katoaa. Viime vuonna Suomessa tehtiin yli sata miljoonaa työtuntia vähemmän kuin vuonna 1990, vaikka väki on lisääntynyt paljon.
Jos työaikaa ei olisi viime vuosituhannella ajoittain lyhennetty, työttömyystilanne olisi valtava. Nytkin työttömyys pahenee väkisin.
Mainonnalla pyritään lietsomaan kulutusta yhä suurempaan hurmokseen, jotta lisääntyvä tavaramäärä saadaan myytyä, mutta luonto asettaa rajoja tavarallekin.
Työn tuottavuus on sinänsä hyvä asia, mutta jos sen edut ulosmitataan vain rahana ja kulutustavaroina, käy ennen pitkää huonosti. Työajan lyhentämistä taas voi käyttää perhettä ja koko yhteisössä kaikkia meitä hyödyttävällä tavalla.
Amerikan malli, jossa eletään ansiotyötä varten, kaventaa ihmisiä ja heidän maailmankuvaansa nostaen esiin trumppeja, jotka vetävät ovet kiinni.
Yleinen kuuden tunnin työpäivä on paras lyhentämistapa, koska työt voidaan laittaa helpommin vuoroihin ja tehostaa siten rakennusten ja laitteiden käyttöä.
Kaksi tehottominta työtuntia jää pois.
Työnantajat suosivat osa-aikaista työtä, mutta vastustavat työajan lyhentämistä. Lyhyempi työpäivä kasvattaa työn tuottavuutta, mutta työajan pidentäminen vähentää sitä.
Työnantajat kuitenkin kannattavat työajan pidentämistä, vaikka se vähentää työn tuottavuutta, ja vastustavat työpäivän lyhentämistä, vaikka se lisää tuottavuutta.
Ristiriita selittyy sillä, miten työstä maksetaan.
Osa-aikatyöstä maksetaan tavallisesti suhteessa kokoaikaiseen työhön. Viiden tunnin työvuorosta 5/8 kokoaikaisesta. Siis korkeintaan.
Kokoaikaisen työntekijän palkkataso määräytyy Suomessa työehtosopimusten mukaan. Palkankorotukset seuraavat jotenkuten tuottavuuden nousua.
Lyhyempi työaika nostaa aina työn tuottavuutta, mutta osa-aikatyön palkassa tätä ei oteta huomioon, vaan parempi tuottavuus jää yritykselle. Tästä työnantajat pitävät tiukasti kiinni.
Työaikaa lyhennettäessä tuottavuuden kasvu hyödyttää työntekijää, jos tuottavuuden nousu nostaa myös palkkaa.
Osa-aikaisetkin hyötyisivät tästä. Itse asiassa työajan lyhentäminen – silloin kun sitä vielä harrastettiin – ei johtanut palkanalennuksiin. Työn tuottavuuden kasvua käytettiin aina palkkoihin.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus pakotti ammattiliitot nielemään työajan pidentämisen. Työnantajalle se kannatti, koska lisätyö piti tehdä ilmaiseksi.
Työajan pidentäminen heikensi kuitenkin työtuntien tuottavuutta. Yrityksen ei myöskään tarvinnut palkata lisätyövoimaa ainakaan ennen kuin se näki, tuleeko entisellä väellä toimeen.
Myös irtisanomisille tuli hiukan lisää perusteita.
Työttömyys pahenee, ainakin jos yrityksen lisätuloja ei laiteta investointeihin vaan patjan alle Cayman-saarille.
Jos työaikaa ei lyhennetä, työnantajat tulevat pidentämään sitä.
Valtiovarainministeriö valittaa tuottavuuden kasvun heikkoudesta Suomessa. Se on itse aiheutettu ongelma.
Kirjoittaja on VTT, työmarkkinaneuvos (eläkkeellä).