Jussi Joentausta

Sirpa Puhakan kevääseen kuuluu kaksi asiaa: materiaalin keruu Kari Uotilan elämäkertaan ja paluun yrittäminen Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Viimeinen työviikko Kansan Uutisissa on päättymässä. Uusi päätoimittaja-toimitusjohtaja Jussi Virkkunen on jo ottanut ohjakset käsiinsä, ja Sirpa Puhakka on saanut siivottua viimeisetkin paperit työpöydältään. Uudet tuulet saavat siis puhaltaa. Eläke alkaa juosta, mutta sen saaja ei aio jäädä kiikkumaan keinustuoliin.

Puhakka näkee eläkkeensä ansaittuna kansalaispalkkana.

– Jokainen duunari on toki eläkkeensä ja vapaapäivänsä ansainnut, mutta minua kiehtoo uuden tilanteen suoma vapaus kirjoittaa asioista, jotka innostavat – ilman että olisi sidottu mihinkään työpaikkaan.

Puhakka muistelee pitkään tuntemansa Claes Anderssonin haastattelua kolmisen vuotta ennen tämän kuolemaa.

– Hän sanoi minulle tuolloin, että älä jää eläkkeelle koskaan. Totesin Anderssonille, etten ole ajatellutkaan jäädä. Anderssonhan jatkoi työtään projektiensa parissa niin pitkään, että sovittu konserttikiertue toteutettiin muistokonsertteina.

ILMOITUS

Puhakan ensimmäinen kirjahanke kansalaispalkalla on siis elämäkerta. Kohteena on vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Kari Uotila. Kirjan pohjatyöt ovat jo pitkällä.

Puhakan edellinen kirja Vasemmistoliiton synty (Into) julkaistiin vuonna 2015. Sen jälkeen kirjojen kirjoittamiseen tuli kuuden vuoden katkos päätoimittajuuden myötä.

Duunari-kansanedustajan tarina

Kari Uotila edustaa 1950-luvulla syntyneenä sukupolvea, jolle luokkanousu oli mahdollista. Kansakoulupohjalta saattoi edetä kansanedustajaksi.

– Hänen uraansa kansanedustajana vaikutti merkittävästi Wärtsilä Meriteollisuuden telakan konkurssi.

Masa Yardsin telakan perustamisesta tuli legendaarinen operaatio, joka oli Suomen telakkateollisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Puhakka toivoo voivansa haastatella kirjaan myös tuon ajan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä Hietalahden telakalta.

Uotilan uravuosien aikana 1980-luvulta vuoteen 2019 Suomen poliittinen ilmapiiri – kuten myös Suomen talous – kokivat monia murroksia. Uotilan poliittinen ura laajeni perinteisistä duunariteemoista uudenlaisiin identiteettipolitiikan teemoihin. Politiikan agendalle nousivat tasa-arvo, miespolitiikka ja ihmisoikeudet.

– Uskon, että matkasta tulee mielenkiintoinen, tosin haastava. Uotila on tuonut minulle jo kaksi isoa Ikean kassillista lehtileikkeitä ja puheita. Purettua haastattelua on olemassa jo yli 350 sivua, sillä häntä on haastateltu veteraanikansanedustajana muistitietoarkistoa varten.

Koronasta ”herätys”

Koronakevät vuosi sitten ratkaisi Puhakan poliitikkosuunnitelmat siten, että hän päätti asettua ehdolle kuntavaaleissa.

– Näkyvissä oli, että korona kasvattaa eriarvoisuutta. Sain jonkinlaisen ”herätyksen”, että on oltava taistelemassa koronan vaikutuksia vastaan.

Viime keväänä korona nostatti monenlaisia tunteita ihmisten mielissä. Puhakka kertoo ratkaisseensa mielenmyllerryksen ottamalla mahdollisimman paljon selvää koronapandemiaan liittyvistä asioista ja suuntautumalla tulevaisuuteen.

– Kuntien vaikein ja vaativin tehtävä on kuntavaalien jälkeen koronan jälkihoito. Samaan aikaan ryhdytään ajamaan sote-palveluja hyvinvointialueille, jos ja kun hallitus pääsee maaliin.

Kuntavaalien jälkeiset valtuustot ovat Puhakan mukaan avainroolissa rakentamassa kuntia, joista on leikattu sote-palvelut, mutta joissa vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista on edelleen kunnissa, paikallisilla päättäjillä. Pohjaa tällaiseen päätöksentekoon Puhakka uskoo itsellään olevan, sillä hän on seurannut sote-palveluja Helsingissä 1990-luvulta lähtien luottamushenkilön ja poliitikon rooleissa.

Naiset ja naisen iän merkitys

Kuntapoliitikon lisäksi Puhakalla on pitkä, kahden kauden kokemus puoluesihteerin töistä. Puoluetoimiston oven hän sulki vuonna 2013.

– Silloin luulin, ettei sen ikäiselle ja vielä entiselle vasemmistoliiton puoluesihteerille löydy enää palkkatyötä, ja suunnittelin tietokirjojen kirjoittamista.

Toisin kävi. Puhakka kertoo, että häneltä on jäänyt kirjoittamatta monta juttuideaa.

– Yksi näistä on naisten iän merkitys työelämässä ja politiikassa. Miehet säilyttävät ikääntyessään naisia paremmin otteensa työelämästä ja muista vaikuttajapaikoista, hän harmittelee ja jatkaa, että onneksi tämäkin on muuttumassa, niin maailmalla kuin Suomessakin.

Puhakka mainitsee esimerkkinä Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen, demokraattien Nancy Pelosin, joka oli yksi politiikan kuohunnan keskipisteistä Trumpin kaudella.

– Hän täyttää nyt maaliskuussa 81 vuotta. Tietysti voi kysyä, etteikö olisi nuorempia, mutta avainjuttu on se, että hän tuossa iässä voi olla vielä vahva vaikuttaja.

Puhakkaan on tehnyt vaikutuksen myös Christine Lagarden parin vuoden takainen nimitys Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi kahdeksan vuoden kaudelle.

– Hänellä on ikää seitsemänkympin pintaan, kun hänen kautensa päättyy.

Kaikenikäisiä tarvitaan

Suomessa ensimmäistä koronakevättä luotsasi pääministeri Sanna Marinin johdolla hallituksen naisviisikko. He edustavat nuorta ja uudentyyppistäkin poliitikkosukupolvea. Samaan aikaan eduskunnassa on myös pitkän työuran tehneitä.

Puhakka korostaa, että kaikenikäisiä tarvitaan työelämässä.

– Koronavuosi on osoittanut, miten tärkeitä ovat olleet eläkkeelle siirtyneet terveydenhuollon ammattilaiset. Heitä on pyydetty ja heitä on ilmoittautunut töihin.

Puhakka kertoo omassa lähipiirissään olevasta lähihoitajasta, joka jäi pari vuotta sitten eläkkeelle ja joka nyt tekee arvokasta työtä sijaisomaishoitajana ja henkilökohtaisena avustajana.

– Hän pystyy nyt tekemään työnsä omien arvojensa mukaisesti. Aikaisemmassa työssä kiire ja pitkä päivittäin hoidettavien joukko ei tätä mahdollistanut. Helsingin kaupungin kannaltakin hän on arvokas ihminen. Hänen työnsä auttaa muita asumaan kotona mahdollisimman pitkään.

Yksi ympyrä sulkeutui

Puhakan ensimmäinen pidempi määräaikainen pesti toimittajana oli Kansan Uutisissa. Ja silloin olisi jatkoakin ollut tarjolla, sillä silloinen päätoimittaja Yrjö Rautio tarjosi nuorelle toimittajalle toimitussihteerin paikkaa.

– Valitsin toisen mahdollisuuden, tuolloin epävarmemman vaihtoehdon, ja menin Ydin-lehteen toimitussihteeriksi.

Puhakan työura toimittajana joka tapauksessa alkoi ja loppui samassa lehdessä.

– Välissä olevina vuosikymmeninä lehden journalismi on muuttunut valtavasti ja lehti on itsenäistynyt puolueesta. Vielä 1980-luvun loppupuolella oli luettavissa naapurimaan päämiehen puheita Kansan Uutisista. Ne ajat ovat historiaa.

Kansan Uutisilla on Puhakan arvion mukaan ollut merkittävä rooli valtavirrasta poikkeavien näkökulmien nostamisessa ja vasemmistolaisten näkemysten nostajana.

– Minulla ei ole mitään epäilyksiä, etteikö Kansan Uutisten tyyppistä lehteä tarvittaisi tulevaisuudessa, hän sanoo.

Yhteisöllisyyden luoja

Vasemmistojournalismilla on Puhakan mukaan asemansa myös yhteisöllisyyden luojana.

– Toivon, että vasemmistoliiton jäsenet ja kannattajat havahtuvat myös tilaamaan lehteä. Kansan Uutisille tilaustuotot ovat elintärkeitä.

Perinteistä mediaa tarvitaan algoritmeilla valintaa ja suoranaista sensuuria harjoittavien ylikansallisten alustojen – esimerkiksi Googlen ja Facebookin – vastavoimaksi.

Hän harmittelee sitä, että Suomessa suhtaudutaan nihkeästi median tukemiseen.

– Perinteistä mediaa tarvitaan algoritmeilla valintaa ja suoranaista sensuuria harjoittavien ylikansallisten alustojen – esimerkiksi Googlen ja Facebookin – vastavoimaksi.

Kuljetustuki olisi Puhakan mielestä yksi mahdollisuus, sillä Kansan Uutisissakin jakelukulut ovat palkkojen jälkeen toiseksi isoin menoerä.

– Koronatukikin paikkasi lähinnä niiden medioiden kassaa, joilla mainostuotot ovat merkittävä tulonlähde, Sirpa Puhakka sanoo.