Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Alustavan ohjelman mukaan Suomi käyttää miljardin ilmastotoimiin ja vähentää kuusi prosenttia hiilidioksidipäästöistään.

EU:n vastaus koronaviruksen aiheuttamaan taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin osoittaa, että Eurooppa on oppinut menneisyydestä.

Näin opetusministeri Jussi Saramo (vas.) kiitti maanantaina, kun hallitus julkisti alustavan suunnitelman siitä, mihin EU:n elvytysmiljardit Suomessa käytetään. Yli miljardi euroa on menossa ilmastohankkeisiin ja suuret erät myös digitalisaatioon sekä tutkimukseen ja kehitykseen.

Saramo vertasi EU:n elpymisvälinettä edellisiin kriiseihin, joissa finanssipolitiikkaa kiristettiin taloudellista ja sosiaalista ahdinkoa pahentaneella tavalla. Koko Eurooppa jäi huonompaan kuntoon kuin ennen finanssikriisiä.

– Nyt olemme pystyneet yhdessä Eurooppana vastaamaan elvytyspaketilla ja valitsemaan aivan toisenlaisen tien. Koulutusta, työllisyyttä, ympäristöä, ilmastoa ja uusia teknologioita sen sijaan että tuettaisiin pankkien omistajia kuittaamalla jälkikäteen aiempia riskivoittoja, Saramo sanoi.

Hänen mukaansa EU:n jäsenmaat, komissio ja keskuspankki ovat olleet yhtä mieltä siitä, että aktiivinen finanssipolitiikka sekä madaltaa ja lyhentää kriisiä että luo edellytykset tulevalle menestykselle.

ILMOITUS

Enemmän uudistamista

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi ohjelmaa esitellessään, että painotus on enemmän uudistamisessa kuin elvytyksessä. Elpymisvälineen rahat eivät saa mennä tavanomaiseen toimintaan, vaan niillä pitää luoda uutta.

Vanhanen kertoi, että alustavan arvion mukaan nyt EU:n komission arviointiin lähtevällä ohjelmalla voidaan saada liikkeelle yli kolmen miljardin edestä yksityisiä investointeja.

– Tällöin saisimme ohjelmalla aikaan yli viiden miljardin euron vaikutuksen. Käynnistyvät investoinnit nopeuttavat erityisesti teollisuuden vähähiilitiekarttojen mukaisia päästövähennystoimia. Investoinnit vähentävät potentiaalisesti Suomen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi eli kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin kuusi prosenttia Suomen päästöistä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan alustavien arvioiden mukaan hallituksen päättämä ohjelma on Suomen historian suurin yksittäinen ilmastoinvestointi.

Saramo piti erittäin tärkeänä päätöstä käyttää vähintään puolet elpymispaketista kestävän siirtymän edistämiseen.

– Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat koko ihmiskunnan suurimmat haasteet. Välttämättömän rakennemuutoksen mittakaava on valtava ja meillä on kiire.

Viesti puoliväliriiheen

Tämän lisäksi ohjelmalla uudistetaan työllisyyden, jatkuvan oppimisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vaikuttavammiksi ja laadukkaammiksi. Tuottavuutta ja palveluiden saavutettavuutta kohentaa noin 540 miljoonan euron rahoitus digitalisaatioon.

Vasemmistoliiton Saramon mukaan vahva konsensus on myös siitä, ettei elvytystä tule lopettaa ennenaikaisesti.

– Tämä on tietysti myös tärkeä viesti matkalla kohti omaa puoliväliriihtämme.

Suomen lopullinen suunnitelma valmistuu huhtikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen valtiovarainministeriö lähettää sen EU:lle. Euroopan komissio arvioi suunnitelman, ja EU:n neuvosto hyväksyy sen ensi kesänä.