Jos kaikki alueet toimisivat – väestörakenne huomioon ottaen – samoin kuin tehokkain alue, vuotuiset sotemenot olisivat jopa neljä miljardia euroa nykyistä pienemmät. Säästöä syntyisi yli puoli miljardia vuodessa pelkästään sillä, että nyt keskiarvoa kalliimmat alueet pääsisivät kustannuksissaan nykyiselle keskitasolle, väittivät EK:n johtajat Ilkka Oksala ja Penna Urrila HS:n vieraskynäkolumnissa 12.2.
EK:n johtajat sallivat armeliaasti väestörakenteen huomioon ottamisen laskelmissaan. Suomessa kuitenkin väestötekijöiden lisäksi myös maatieteellisillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kustannuksiin. Harvaan asutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa kustannukset ovat korkeammat.
Suuruuden ekonomian eduista hyötyy täysimääräisesti vain HUS tai tarkemmin sen HYKS-alue.
Edelleen EK-johtajat vastustavat maakunnille annettavaa verotusoikeutta. Heidän perustelunsa ovat tässäkin kestämättömät. Jos sote-maakuntien rahoitus on sosiaali- ja terveysministeriön, oikeasti valtiovarainministeriön harteilla, se ei kannusta maakuntia tuottavuuden ja toiminnan tehokkuuden nostamiseen. Tärkeintä on silloin olla nöyrä valtiovallan suuntaan.
Valtionosuuksia toki tarvitaan, koska maakuntien taloudellinen kantokyky on vaihteleva. Vastuu maakunnan taloudesta tulee kuitenkin pääosin olla maakunnalla itsellään. Muutoin demokraattisesti valitut maakuntavaltuustot jäävät pelkiksi nukkevaltuustoiksi, joiden tehtävä on hallinnoida valtiovarainministeriön rahoja alueellisesti.
Harry Yltävä
Raasepori