Edellisestä kirjeestä on pitkä aika. Näyttää siltä, että en ole palaamassa normaaliin elämään, kun korona-pandemia asettaa edelleen rajoituksia ja suosituksia. Olen elänyt omassa elämässäni epävarmoja aikoja, omassa kuplassa.
Elämä tuntui jo keväällä varsin merkityksettömältä, tarkoituksettomalta ja turhalta neljän seinän sisällä. Mihin ollaan menossa nyt vuodenvaihteen jälkeen, kun on ilmennyt koronavirusmuunnos?
En tiedä oikeastaan mitään tulevaisuudesta. Toivottavasti rokote saadaan pian kaikelle kansalle. Valitettavasti se tuntuu tulevan kovin hitaasti. Elän edelleen päivän kerrallaan, kun ei kukaan tiedä muuta varmaa tästä koronasta kuin että siihen voi sairastua, joutua sairaalaan, teho-osastolle ja jopa kuolla.
Varustauduin hyvin koronaan keväällä 2020: ostin sata kappaletta kertakäyttöisiä kasvomaskeja, sata kappaletta suojakäsineitä ja kolme litraa käsidesiä. Myöhemmin ostin visiirin, otsakuumemittarin – ja viimeisin hankintani on sormipulssioksimetri.
Kontakteja olen välttänyt. En kulje julkisissa kulkuvälineissä, ravintoloista nyt puhumattakaan. Yökerhot kierrän kaukaa. Olen kuitenkin palannut siltä osin normaaliin, että olen käynyt lähikaupassa. Suuria ruuhka-aikoja vältän. Kaupassa käydessä käytän aina käsidesiä ja kasvomaskia. Välimatkoja pidän sisätiloissa ja ulkoillessa, ja kädet pesen aina esimerkiksi kotiin tullessa. Keväällä ei jäänyt tuntemattomaksi ruuan verkkokauppakaan, nouto ja kotiinkuljetus. Lähimaksua olen ryhtynyt käyttämään entistä enemmän. Pelasin jopa raveja kerran Ruotsiin verkon kautta. Yritän kuitenkin välttää kaikenlaista pelaamista verkossa, sillä siellä sitä voi jäädä koukkuun.
Ulkomaanmatkoja minulla ei ole suunnitelmissa. Nythän on jo nähty, että koronaviruksen mutaatioita on tullut Suomeenkin. Olen huomannut viime aikoina liikkuessani, että turvavälit alkavat vähitellen luistaa ihmisiltä.
Olen miettinyt paljon itsekseni, tarttuuko korona kaiken maailman näppäimistä ja napeista kuten liikennevalojen, pankkiautomaattien ja maksuautomaattien näppäimistä, hissin napeista, ovenkahvoista, rivoista, ostoskärryistä ja kerrostalon portaiden kaiteista.
Avoimia kysymyksiä on paljon. Kuinka kauan esimerkiksi aivastaessa pisarat voivat olla ilmassa ja kuinka pitkälle partikkelit pahimmillaan lentävät pärskiessä.
Miten kauan virukset viipyvät erilaisilla pinnoilla? Varovaisuus ja pelko viruksesta ovat kuvassa edelleen, niin paljon on tuntematonta. Uutta normaalia saattaa olla vielä tiedossa lisää.
Neljän seinän sisällä yritän elää suhteellisen normaalia elämää. Käyn pari kertaa viikossa kaupassa. Missään yleisissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa en tule käymään, edes paikallisessa toriparlamentissa. Kaupoissa asioiville, varsinkin eläkeläisille ja riskiryhmäläisille, pitäisi antaa ilmaiset kasvomaskit.
Paljon voimia sinulle näinä epävarmuuden aikoina rokotetta odotellessa. Kaikesta huolimatta hyvää uutta vuotta 2021 sinulle rakas ystävä!
Leo Härmä
Outokumpu