Kun kolumbialainen Marcela Loaiza, 21, menetti työnsä supermarketissa ja hänen pieni tyttärensä sairastui astmaan, hän tarttui tarjoukseen lähteä töihin ulkomaille. Tyylikkäästi pukeutunut herrasmies lupaili hänelle uraa kansainvälisenä esiintyvänä taiteilijana.
– Olin onnellinen tilaisuudesta ja kuvittelin, että tulen kuuluisaksi ja rikkaaksi ja voin huolehtia perheestäni. Tosin olin myös surullinen, koska joutuisin jättämään perheeni, Marcela Loaiza kertoo.
Suostumuksen saatuaan mies saman tien maksoi tyttären sairaalalaskut, hankki Marcelalle passin ja osti lentolipun Tokioon.
Painajainen alkoi
Japanissa miellyttävä kolumbialainen nainen toivotti hänet tervetulleeksi. Seuraavana päivänä painajainen alkoi.
– Hän muuttui täysin hirviöksi. Minut pakotettiin värjäämään hiukseni ja pitämään piilolinssejä ja käskettiin ryhtymään prostituoiduksi. Jos haluaisin lähteä, minun pitäisi maksaa 50 000 dollaria. Tuntui kuin olisin tulossa hulluksi, Loaiza muistelee.
Kun hän kertoi ilmoittavansa poliisille, hirviönainen vastasi uhkaamalla tyttären henkeä. Paljon myöhemmin Loaizalle selvisi, että matkan junailijat olivat tarkkailleet häntä. He tiesivät hänestä kaiken, perheenjäsenten osoitteita ja päivittäisiä rutiineja myöten.
Seuraavat 18 kuukautta hän työskenteli prostituoituna kolmenkymmenen muun naisen kanssa. Puolessatoista vuodessa hän sai velkansa rikollisille maksettua, mutta ei uskaltanut lähteä pois. Viimein muuan asiakas osti hänelle peruukin, neuvoi tien Kolumbian suurlähetystöön ja antoi vähän rahaa. Loaiza vietti lähetystössä viikon ennen kuin palasi Kolumbiaan.
Tatuointi sielussa
Kolumbiassa hän teki rikosilmoituksen poliisille, mutta viranomaiset eivät uskoneet, ettei hän tiennyt joutuvansa prostituoiduksi. Rikosilmoituskin katosi poliisin tietojärjestelmistä. Loaiza pitää tätä merkkinä mafian vaikutusvallasta.
Tapauksesta on jo vuosia, ja nyt Marcela Loaiza on oikein hyvin perillä siitä, että kyse oli ihmiskaupasta. Aikanaan hän ei edes tiennyt, mitä se on.
Nykyään Marcela Loaiza on menestynyt yrittäjä. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa ja perustanut ihmiskaupan uhreja avustavan järjestön. Kokemus jätti kuitenkin jälkensä.
– Se on kuin tatuointi sielussani. Olen ollut naimisissa 15 vuotta, minulla on kolme kaunista tytärtä ja oma yritys, mutta milloin tahansa se kokemus saattaa muistua mieleen. Joku tuoksu tai vaikka ruuan maku voi herättää muiston, Loaiza sanoo.
Yli 40 miljoonaa orjaa
Kohtalotovereita riittää, vaikka YK:n tilastojen mukaan kaupattuja ihmisiä on vain noin 50 000. Todellinen määrä on paljon suurempi, sillä tilastoihin päätyvät vain ne, jotka ottavat yhteyttä viranomaisiin ja joiden yhteydenotto otetaan todesta.
Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että vuonna 2016 maailmassa oli 40,3 miljoonaa ihmistä nykyaikaisessa orjuudessa. Käytännössä he kaikki ovat tavalla tai toisella ihmiskaupan uhreja.
Asiantuntijoiden mukaan tarvittaisiin useita toimia, jotta ihmiskauppaa saataisiin rajoitettua: vahvempaa lainsäädäntöä, valistusta, korruption kitkemistä ja köyhyyden vähentämistä.
Tanskalainen professori Ninna Sorensen sanoo, että myös maahanmuuton vaikeuttaminen edistää ihmiskauppaa. Se pakottaa siirtolaisiksi haluavia etsimään epävirallisia kanavia, joiden vaarallisuudesta he vain harvoin ovat tietoisia.