Vasemmistoliiton kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Johannes Yrttiaho peräävät hallitukselta tietoa Suomen hävittäjähankinnan kokonaiskustannuksista. Heidän mukaansa puolustusministeriö markkinoi kustannusarviota, joka poikkeaa täysin kansainvälisesti käytössä olevasta laskentatavasta.
Hallituksen vastattavaksi jättämässään eduskuntakyselyssä kansanedustajat kysyvät, mitä elinkaarikustannuksiin laskettavia tekijöitä ei haluta julkaista ja miksi näin ei haluta tehdä. He haluavat myös vastauksen siihen, miten elinkaarikustannuksiin laskettavat menot eroavat Suomen ilmavoimissa muusta maailmasta.
Mustajärvi ja Yrttiaho epäilevät, että kyse on joko laskuvirheestä tai sitten siitä, että elinkaarikustannukset on arvioitu Suomessa tarkoituksella liian pieniksi, jotta nykymuotoiselle HX-hankkeelle saataisiin eduskunnan tuki.
Kustannusseurantaa ole annettu edes eduskunnan puolustusvaliokunnalle.
– Kansainvälisesti käytetyimmän laskentamallin mukaan hävittäjähankinnassa muut elinkaarikustannukset ovat kaksinkertaiset hankintahintaan nähden. Tällaisia arvioita ovat esittäneet lukuisat tiedotusvälineet ja asiantuntijat, mukaan lukien monet eri maiden sotilasasiantuntijat, kansanedustajat muistuttavat.
Marinin hallitus on varannut hävittäjien hankintaan kymmenen miljardia euroa. Mustajärvi ja Yrttiaho arvioivat, että kansainvälisesti käytetyn laskentamallin mukaan Suomessa HX-hankkeen kokonaiskustannukset nousisivat vähintään 30 miljardiin euroon.
Ei kattavaa selvitystä
Kansanedustajat toteavat kustannusten arviointia vaikeuttavan se, että esimerkiksi edes nyt käytössä olevien Hornet-hävittäjien toteutuneista elinkaarikustannuksista ei toistaiseksi ole saatu kattavaa selvitystä. Osa aineistosta on salaista eikä kustannusseurantaa ole annettu edes eduskunnan puolustusvaliokunnalle.
Suomen uusien hävittäjien vuotuiset käyttökulut on budjetoitu 250 miljoonaan euroon, mutta amerikkalaisselvitysten mukaan F-35-koneen käyttökulut olisivat vähintään kaksi kertaa suuremmat eli noin 500 miljoonaa euroa. Amerikkalaishävittäjä on kuitenkin mukana tarjouskilpailussa, vaikka se ei täytä hankinnan käyttökustannusehtoa.
Mustajärvi ja Yrttiaho pitävät varmana, etteivät HX-hävittäjän käyttökustannukset mahdu kymmeneen prosenttiin vuosittaisista puolustusministeriön pääluokan kokonaismenoista, ellei puolustusmäärärahoja pysyvästi koroteta tuntuvasti.
Kansanedustajat kysyvätkin kirjallisessa kysymyksessään, mitkä ovat Hornetien kaikki vuotuiset käyttökulut yksilöityinä menoerinä palkkakustannukset mukaan lukien. He haluavat hallitukselta myös vastauksen, miksi HX-hankkeen elinkaarikustannusten arvioitu määrä on puolet vähemmän kuin kansainvälisesti käytetyssä laskentamallissa.
Mustajärvi ja Yrttiaho muistuttavat, että hankintahintaan tulee jo pelkästään indeksikorotuksina 1 – 1,5 miljardin euron lisäys.
HX-hankkeeseen liittyy lisäksi sellaisia menoeriä, joiden hankinta ei ole mukana nykyisissä rahoituskehyksissä.Niitä ovat muun muassa jatkuvasti uusittavat asejärjestelmät.
Sata erillistä päätöstä
Mustajärvi ja Yrttiaho toteavat myös, että Hornet-hävittäjien varsinaisen hankintapäätöksen jälkeen Suomi on tehnyt yli sata erillistä hankintapäätöstä sen lisäksi, että ostohetkellä torjuntahävittäjänä markkinoitu Hornet muutettiin myöhemmin mittavalla ja suuria kustannuksia aiheuttaneella päätöksellä rynnäkkökoneeksi.
Riippuen valittavasta konetyypistä, infrastruktuurin rakentamiseen – kentät, kiitotiet, viestijärjestelmät, suojaus, luolat, asejärjestelmien vaatimat investoinnit – tehtävät muutostyöt ja uusinvestoinnit voivat tuoda merkittäviä kustannuksia.
He muistuttavat siitä, että myös Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää HX-hankkeesta tehtyjä puolustusministeriön selvitysten tietoja epävarmoina.