18–29-vuotiaiden ylivoimaiset suosikkipuolueet ovat kokoomus ja vihreät. Molemmat saivat 25 prosentin kannatuksen valtion nuorisoneuvoston teettämässä tutkimuksessa.
Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä kolmas oli perussuomalaiset 15 prosentilla. SDP, keskusta ja vasemmistoliitto saivat kukin 9 prosentin kannatuksen.
Taloustutkimus haastatteli 1 505 18–29-vuotiasta nuorta puhelimitse helmikuussa 2021. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.
Puolueiden nuorisokannatus on voimakkaasti sukupuolittunutta. Vasemmistopuolueet ja vihreät ovat nuorten naisten mieluisimmat vaihtoehdot, kun taas keskustalaiset ja oikeistolaiset puolueet saavat eniten kannatusta miehiltä.
Nuorista naisista peräti 38 prosenttia kannattaa vihreitä, nuorista miehistä vain 12 prosenttia. Miesten ykköspuolueet ovat kokoomus 29 prosentin kannatuksella ja perussuomalaiset 25:llä.
Erityisesti perussuomalaisten ja vihreiden kannatus eriytyy myös koulutustaustan mukaan. Perussuomalaiset on suositumpi miesten ja ammattiin opiskelevien ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa, vihreät on puolestaan naisten, yliopistokoulutettujen ja yliopisto-opiskelijoiden puolue.
Tutkimusraportissa jakolinjaa pidetään selkeänä ja johdonmukaisena. Sen taustalla lienee paitsi biologisen sukupuolen ja kulttuurisen sukupuolen tuottamia roolieroja, ”myös globalisoituneelle nykyajalle leimallista identiteettipoliittista kuplautumista, jota sosiaaliseen mediaan typistynyt vuorovaikutus vahvistaa kaikukammion tavoin”.
Äänestämistä ei koeta kovin tärkeäksi
Viime kuntavaaleissa kyseisten ikäryhmien äänestysprosentti oli 40. Nyt nuorten äänestysaikeet lupailevat vähän yli 50 prosentin aktiivisuutta, mutta siinä voi olla omien äänestysaikeiden ”yliraportointia”.
Eniten äänestämättä jättämistä perusteltiin vaikeudella löytää sopivaa ehdokasta, mutta yleisesti ottaen nuoret eivät näytä tarvitsevan sille mitään erityisiä perusteluja. Pikemminkin he kysyvät itseltään, että miksi vaivautua.
Yliopistotutkinnon suorittaneista tai sitä suorittavista 94 prosenttia aikoo äänestää. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden tai sitä suorittavien äänestysaikeet jäävät 75 prosenttiin.
– Puolueilla on vielä paljon tekemistä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten aktivoimisessa vaaliuurnille. Puhumalla nuoria kiinnostavista asioista ja panostamalla nuorten suosimiin sosiaalisen median viestintäkanaviin on mahdollista tavoittaa myös niitä nuoria, jotka vielä empivät äänestämisen ja äänestämättä jättämisen välillä, huomauttaa valtion nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Amanda Pasanen.
Verkossa kuin kotonaan
Koronasta johtuen kuntavaalien kampanjat käydään lähinnä verkossa. Osa nuorista on kuin kotonaan virtuaalisissa kampanjointimuodoissa. Eniten tietoa vaaleista ja ehdokkaista haetaan sosiaalisesta mediasta ja vaalikoneista.
Vain harva nosti esiin kasvotusten tapahtuvien kohtaamisten tarpeen – puolueiden ja ehdokkaiden järjestämät tapahtumat saivat maininnan 12 prosentilta.
– Tämä tarjoaa puolueille ja ehdokkaille selkeän viestin, miten nuoria kannattaa kampanjoissa lähestyä, toteaa valtion nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.
Nuorisoneuvoston tutkimus- ja ennakointijaoston asiatuntijajäsen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta pitää kuntavaalien siirtämistä kesäkuuhun kuntademokratian kannalta positiivisena asiana.
– Nyt vaalien agendalle mahtuu monenlaisia asioita, kuten nuorille tärkeitä ympäristö- ja ilmastoteemoja sekä koulutukseen nivoutuvia kysymyksiä.