Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Pakkanen ja koronasulku ovat myrkkyä asunnottomille. Tilojen vähentyessä jäävät harvat palvelut pelastusrenkaaksi.

– Kadulla olevien asunnottomien tilanne ei ole normaalioloissakaan hyvä, ja nyt se on entistä huonompi, Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen toiminnan esimies Jussi Lehtonen muistuttaa.

VVA ry muistuttaa kaupunkeja ja kuntia vastuustaan. Näiden on varmistettava asunnottomille perustarpeet myös koronasulun aikana. Käteen jaettavat eväspussit ovat ensiapu, mutta eivät ratkaisu julkisten tilojen sulkeutuessa.

– Ihmisten perustarpeista on huolehdittava ja kuntien päätettävä, miten palveluja toteutetaan asunnottomille koronaviruksen jyllätessä. Ei asunnottomia pidä näissä ilmasto-oloissa panna kärsimään siitä, että päiväkeskuksissa on jouduttu rajoittamaan kävijämääriä eikä hätämajoituspalveluja ole riittävästi tarjolla, Lehtonen toteaa.

Suurin huolenaihe on mahdollinen ulkonaliikkumiskielto ja sen vaikutukset asunnottomiin

VVA:n kokemusten mukaan asunnottomuutta kokevilla ja päihteitä käyttävillä on usein kroonisia sairauksia, kuten hengityselinsairauksia sekä maksa-, munuais- ja verenkiertoelimistön sairauksia.

– Asunnottomat ovat koronatilanteessa riskiryhmässä. Kadulla oleville asunnottomille pitäisi pikimmiten järjestää koronarokotukset, vaatii Lehtonen.

ILMOITUS

Ulkonaliikkumiskielto iskisi asunnottomiin

Suurin huolenaihe on mahdollinen ulkonaliikkumiskielto ja sen vaikutukset asunnottomiin. Voiko esimerkiksi poliisi sakottaa ulkona pakosta olevaa asunnotonta?

– Jos julkinen valta asettaa ulkonaliikkumiskiellon, on sen järjestettävä asunnottomille ympärivuorokautiset, inhimilliset majoitus- ja oleskelutilat, jossa he voivat ulkonaliikkumiskieltoa noudattaa, Lehtonen toteaa ykskantaan.

Kaduille joutuvilla asunnottomilla on vaikea pitää turvavälejä ja huolehtia ylipäänsä terveysturvallisuudesta.

– Kadulla olevat eivät kykene eristämään itseään sosiaalisilta kontakteilta, jos he joutuvat pakosta oleskelemaan ja liikkumaan kaupungilla, muistuttaa Lehtonen.

Lehtosen mukaan majoituspaikoissa pitää siis pystyä järjestämään yhtä yötä pidemmät varaukset ja 24/7 -aukiolo.

– Inhimillisen nukkumispaikan lisäksi siellä pitäisi tarjota ruokailu- ja peseytymismahdollisuudet sekä testauksia koronaviruksen varalta, jotta leviämiseltä vältyttäisiin. Myös muita terveydenhoitoon liittyviä palveluja tulisi järjestää pop-up -tyyppisesti majoitustilojen yhteyteen.