Vasemmistoliiton kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Juho Kautto perää liikenneministeriltä toimia lähijunaliikenteen käynnistämiseksi Jyväskylä–Äänekoski-välille.
Kautto kysyy asiasta kirjallisessa kysymyksessä, jonka mukaan henkilöjunaliikenteen edellytykset ja tarvittava infrastruktuuri kannattaisi panna kuntoon Jyväskylä–Äänekoski-välillä sillä välin, kun VR:n kalustolisäyksiä tehdään liikenneministerin kertoman mukaan vuoteen 2025 mennessä.
Kautto varmistelee myös, että tulevissa kalustohankinnoissa varauduttaisiin hankkimaan lähijunaliikennekalustoa myös muualle kuin Etelä-Suomeen.
Suomessa on maakuntien sisällä ja välillä toiminut aikoinaan paljon henkilöjunaliikennettä, jota VR on lakkauttanut kannattamattomana aina 1960-luvulta lähtien.
– Paljon on kuitenkin muuttunut ajoista, jolloin yksityisautoilun arveltiin syrjäyttävän joukkoliikenteen. Ilmastoystävällinen, käytännöllinen, luotettava ja esteetön raideliikenne nähdään jälleen arvokkaana. Henkilöjunaliikenteen palauttamisella maakuntiin vahvistettaisiin niiden elinvoimaa ja erityisesti maakuntien keskuskaupunkien kehyskuntien asemaa.
Vähäpäästöinen raideliikenne pienentää liikenteen päästöjä
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja pyrkii nollapäästöihin vuoteen 2045 mennessä.
– Vähäpäästöistä raideliikennettä suosimalla pienennettäisiin liikennesektorin päästöjä, kun kehyskuntien ja keskuskaupunkien välistä työmatkaliikennettä siirtyisi kumipyöriltä raiteille.
Kaavaillun junayhteyden vaikutusalueen kunnissa asuu kaksi kolmasosaa Keski-Suomen väestöstä, yhteensä noin 176 000 asukasta. Henkilöjunaliikenteen käynnistämistä koskevan PIKERA-selvityksen mukaan kuntien välisen työmatkapendelöinnin määrän radan vaikutusalueelle on arvioitu kasvavan lähes 10 000 pendelöijään vuodessa 2020-luvulla eli lähes 20 000 päivittäiseen työmatkaan kuntien välillä.
Äänekosken uusi biotuotetehdas lisäsi alueen tavaraliikennemääriä, minkä vuoksi rataa Äänekoskelta Jyväskylään parannettiin peruskorjaamalla ja sähköistämällä, ja radan ominaisuudet sopivat muiltakin osin liikennöinnin lisäämiseen. Radan liikennepaikoille tarvitaan kuitenkin uudet henkilöliikenteen laiturit sekä muita yksittäisiä infrastruktuurimuutoksia.
– Jyväskylä–Äänekoski-välin lähtökohdat henkilöliikenteelle ovat kansallisesti verraten erittäin hyvät. Valtio omistajana pystyy vaikuttamaan kalustohankintoihin ja näin mahdollistamaan lähijunaliikenteen seuduilla, joilla se on tarkoituksenmukaista liikuteltavien massojen kannalta. Kyseessä on poliittinen päätös. Sekä infran korjauksessa että kalustohankinnoissa tulisi olla ajoissa liikkeellä, jotta kunnat voivat omissa talousarvioissaan ottaa huomioon mahdolliset tarvittavat panostukset.
Kautto iloitsee lähijunaliikenteen viime aikoina saamasta huomiosta. Viime aikoina lähijunaliikenteen lisäämistä on esitetty ainakin vihreistä ja keskustasta, joita Kautto kiittää lähiliikenteen mahdollisuuksien esiin nostamisesta.
– Porukalla tällaiset edistykselliset toimet saadaan aikaiseksi, kun vain kaikki vedämme yhtä köyttä päästöjen vähentämiseksi ja maaseudun elävöittämiseksi.