Lehtikuva/Emmi Korhonen

Ammatillisen ja lukiokoulutuksen välistä kuilua on yritetty kuroa umpeen vuosikymmeniä, mutta tasavertaiseen malliin ei ole päästy.

Nykyinen toisen asteen koulutus ei vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Samaan aikaan, kun maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ja luo valtavat haasteet oppimiselle ja osaamiselle, koulutus toteutetaan teollisuusyhteiskuntaan rakentuneen kaksinapaisen mallin mukaisesti.

Rajut leikkaukset ja epäonnistuneet uudistukset ovat laskeneet ammattikoulutuksen suosiota. Yhtenä syynä voidaan pitää vallitsevia ennakkokäsityksiä ja arvostuksia. Hyvin menestyvältä nuorelta vaaditaan paljon rohkeutta valita peruskoulun jälkeen ammattikoulu.

Lukion valitsemalla nuoret haluavat varmistaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin, ja samalla he saavat lisäaikaa harkita, mille alalle haluaisivat suuntautua. Myös media luo mielikuvaa, että polku menestykseen kulkee vain lukion kautta.

Koulutuspoliittisen selonteon visiossa vuodelle 2040 luvataan, että ”toisen asteen koulutus turvaa koko nuorisoikäluokalle vahvan yleissivistävän ja ammatillisen perustan jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä varten sekä mahdollistaa osaltaan työikäisen väestön osaamisen kehittämisen.”

Emme voi odottaa vuoteen 2040. Puheista tulisi siirtyä jo tekoihin ja käynnistää selvitys- ja tutkimustyö, jossa selvitetään, miten nykyinen toisen asteen opetus, koulutusrakenne, lainsäädäntö ja rahoitus vastaavat tämän hetken ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Tutkimus- ja kehitystyön koordinaattoriksi ja ohjaajaksi tulisi perustaa professuuri, jonka tehtävänä olisi toisen asteen koulutuksen rakenteen ja opetuksen sekä toiminta- ja ohjaustapojen uudistaminen niin, että koulutus vastaa koko ikäluokan sivistyksellisiin ja ammatillisiin tavoitteisiin sekä jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Jukka Söderdahl
Pori