Hallituksen päätös sulkea ravintolat koronapandemian eniten kurittamilla alueilla iskee pahasti alan työntekijöihin. PAMin puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen mielestä on aika toimille, jotka kohdistuvat selkeästi ravintola-alan työllisyyden ja työntekijöiden pärjäämisen edistämiseen.
– Tarvitsemme yritysten kustannustuen rinnalle palkanmaksuun kohdistetun tuen. Tällaisesta palkanmaksutuesta on jo saatu hyviä kokemuksia muista Pohjoismaista, Rönni-Sällinen sanoo.
Rönni-Sällisen mukaan mallia voidaan ottaa esimerkiksi Tanskasta, jossa valtio tukee yrityksiä korvaamalla 75-90 prosenttia työntekijän palkkakuluista. Palkanmaksutuen avulla yritysten paine lomautuksiin ja irtisanomisiin helpottuisi. Työntekijöiden turvautuminen työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen vähenisi.
– Suomessa lomautusjärjestelmä tuo työmarkkinoille joustavuutta, mutta palkanmaksun kautta tapahtuva tuki tarjoaa työntekijälle selkeästi paremman turvan. Sen he ovat kaikkien uhrausten jälkeen ansainneet. Lisäksi tuki tekisi paluun arkeen sujuvammaksi, kun kriisi viimein hellittää, Rönni-Sällinen toteaa.
Palkanmaksutukea saavalla yrityksellä olisi tietyissä rajoissa mahdollisuus siirtää työntekijä pandemiaolosuhteisiin soveltuviin työtehtäviin huomioiden työntekijän osaamisen ja ammattitaidon. Ensisijainen tavoite on, että kiihtyvään lomautus- ja irtisanomislappujen jakamiseen saadaan stoppi.
Työttömyys matkailu- ja ravintola-alalla on kriisin aikana noussut pahimmillaan lähes 50 prosenttia. Lomautettujen määrä on monikymmenkertaistunut. Asumiskulut suurissa kaupungeissa käyvät pidemmän päälle mahdottomiksi. Työntekijät ovat joutuneet tinkimään jopa ruoasta ja lääkkeistä.
Vaihtoehtona myös työttömyysturvan täydentäminen
Jos työntekijöiden tukeminen palkanmaksun kautta ei jostain syystä onnistu, on lisätukea kohdistettava lomautetuille ja työttömille.
– Tällöin tarvitsemme työttömyysturvaa täydentävän kohdennetun etuuden, jolla pidempään koronarajoitusten seurauksena lomautettuna tai työttöminä olleille mahdollistetaan tavallista ansiosidonnaista työttömyyskorvausta korkeampi tulotaso, Rönni-Sällinen toteaa.
Kohtuullinen taso koronakriisistä johtuvaan pidempiaikaiseen lomautukseen tai työttömyyteen olisi vähintään 85-90 prosenttia työaikaisesta tulotasosta.
– Työttömyysturvaan tehdyt väliaikaiset muutokset ovat Suomessa jääneet vähäisiksi verrattuna muihin Pohjoismaihin. Naapurimaiden esimerkit osoittavat innovatiivisten toimenpiteiden olevan mahdollisia, jos poliittista tahtoa löytyy, Rönni-Sällinen sanoo.
Koronakriisi on runnonut ravintola-alaa kohta vuoden ajan. Nyt tarvitaan ennen kaikkea ripeitä päätöksiä, Rönni-Sällinen vetoaa.