Lehtikuva/Joe Raedle

Ex-presidentti Trumpin asema jakautuneessa republikaanipuolueessa on edelleen vahva, toisaalta hän jakaa puoluetta.

Yhdysvalloissa entisen presidentin Donald Trumpin paluu julkisuuden valokeilaan korosti republikaanipuolueen sisäisiä ristiriitoja. Trump keskittyi ensimmäisessä puheessaan ex-presidenttinä kritisoimaan demokraattien ja presidentti Joe Bidenin ohella myös republikaanivastustajiaan.

Väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta näkee, että Trump heitti konservatiivien CPAC-kokouksessa pitämässään puheessa haasteen republikaanien puolue-eliitille, joka toivoisi entisen presidentin jo katoavan vähin äänin päivänpolitiikasta.

– Hän nosti muun muassa esiin oman ehdokkaansa Jim Jordanin republikaanien vahvaksi johtajaksi tulevaisuudessa, mikä kielii siitä, että hän aikoo jonkinlaista puhdistusta tai vallanvaihtoa ihan siellä ylimmässä puoluejohdossa, Kokko sanoo.

Kokon mielestä Trumpin sunnuntaina konservatiivien CPAC-kokouksessa pitämän puolitoistatuntisen puheen ehkäpä rajuin hetki oli, kun ex-presidentti luetteli nimeltä kaikki republikaanien kongressiedustajat ja senaattorit, jotka äänestivät häntä vastaan virkasyyteprosessissa. Trump käytti näistä republikaaneista pilkkanimitystä RINO (Republican in Name Only, republikaaneja vain nimellisesti).

– Ensisijaisesti hän varmasti haluaa vaihtaa senaattorit ja kongressiedustajat, jotka julkisesti äänestivät häntä vastaan tässä oikeusprosessissa, ja saada heidän tilalleen mieleisiään ehdokkaita, Kokko arvioi.

ILMOITUS

Kamppailu puolueen suunnasta käynnissä

Trumpin puheen voi nähdä tietynlaisena lähtölaukauksena hänen ja puolue-eliitin väliselle valtataistelulle, jonka tulosta päästään mittaamaan ainakin ensi vuoden välivaaleissa. Ex-presidentillä näyttäisi olevan halua vaikuttaa puolueen esivaaleihin eri osavaltioissa ja saada sitä kautta kongressiin lisää mieleisiään ehdokkaita.

Republikaanipuolue oli vahvasti Trumpin hallussa lähes koko hänen presidenttikautensa ajan, mutta moni johtava republikaani on ottanut Trumpiin etäisyyttä tammikuisen kongressitalon valtauksen jälkeen. Puolue-eliitissä moni haluaisi pitääkin ex-presidentin marginaalissa.

– Siellä tuntuu olevan pohdinta käynnissä, että miten tästä nyt mennään eteenpäin, ja miten saataisiin seuraaviin välivaaleihin mennessä tilanne vakiinnutettua niin, että Trump ei pääsisi sotkeutumaan vaikkapa ehdokasasetteluun, Kokko näkee.

Trump tarvitsee puolueen eliitin tuekseen etenkin, jos hän aikoo toteuttaa vihjauksensa ja pyrkiä presidentiksi vuonna 2024. Trump viittasi tähän pariinkin otteeseen epäsuorasti sunnuntain puheessaan.

– Hän ei ilmoittanut suoraan, että lähtee ehdolle, mutta kyllähän viesti rivien välistä oli varsin selvä.

Tässä vaiheessa on liian aikaista sanoa, kumpi selviää Trumpin ja puoluejohdon välisestä taistelusta voittajana. Trumpin suosio republikaaniäänestäjien keskuudessa on kyselyiden perusteella edelleen erittäin vahva, mutta toisaalta siihen voi vaikuttaa myös hänen presidenttikautensa läheisyys.

Vasta kesän jälkeen aletaan saada parempaa osviittaa siitä, kuinka kestävää Trumpin kannatus on.

Perinteiset konservatiivit poissa

Republikaanien sisäiset erimielisyydet näkyivät myös CPAC-kokouksen osallistujalistassa. Yleensä konservatiivien vuotuinen kokous kerää yhteen republikaanien kovimmat nimet, mutta nyt paikalla oli enimmäkseen Trumpin lojalisteja, jotka osoittivat ex-presidentille vankkumatonta suosiotaan.

Perinteisemmät konservatiivit, kuten senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell, ex-varapresidentti Mike Pence ja senaattori Mitt Romney, loistivat poissaolollaan.

– Se kyllä osoittaa, että Trump ei ole vieläkään saanut puoluetta takaisin. Ja osa tuon puheen sisällöstä oli sellaista, että on vaikea nähdä, miten nämä perinteiset konservatiivit nyt tulisivat takaisin hänen suojiinsa.

Monia perinteisiä konservatiiveja saattaa ärsyttää esimerkiksi se, että Trump kritisoi puheessaan korkeinta oikeutta, vaikka oikeudessa on tällä hetkellä konservatiivienemmistö, ja Trump itsekin pääsi nimittämään sinne kolme tuomaria.

Trump tosin sanoi myös, ettei ole perustamassa uutta puoluetta. Hän korosti republikaanien yhtenäisyyttä ja sitä, että puolueen pitäisi yhdistyä.

– Se on aika ristiriitaista, koska hän itse on ollut yksi keskeisimmistä hajottavista tekijöistä puolueessa omalla esiintymisellään ja omilla linjauksillaan, Kokko huomauttaa.

Trumpin huomioarvo on vähentynyt

Trumpin yksi merkittävä heikkous puolueen sisäisessä kamppailussa on se, ettei hänellä ole enää käytössä sosiaalisen median alustojaan, joilta hänet heitettiin pois tammikuussa kongressitalon tapahtumien jälkeen.

Trumpin sunnuntaisen puheen saama huomio mediassa on uudessa vaalien jälkeisessä todellisuudessa enemmän poikkeus kuin sääntö.

Julkinen keskustelu on Yhdysvalloissa jo usean vuoden ajan pyörinyt hyvin vahvasti Trumpin ympärillä, mutta muutaman viime viikon ajan ex-presidentti on ollut pitkästä aikaa syrjässä valokeilasta. Sunnuntaisen puheen saama huomio on tässä uudessa todellisuudessa enemmän poikkeus kuin sääntö.

– Hän tarvitsisi enemmän näkyvyyttä. Hänhän tuki silloin Twitterissä hyvin paljon spontaanisti eri ehdokkaita, joista sitten tuli heti valtakunnallisesti tunnettuja. Nyt kun näkyvyyttä ei tule sosiaalisen median kautta, on huomattavasti hankalampaa ottaa osaa ehdokasasetteluun.

Uudesta normaalista kertoo Kokon mielestä sekin, että puhe on otettu vastaan Yhdysvalloissa varsin hillitysti, eikä se ole saanut samanlaista huomiota kuin hänen vastaavat puheensa istuvana presidenttinä.

Ikuinen kampanjointi jatkuu

Mitään kovin yllättävää Trumpin puheessa ei sisällöllisesti ollut. Uudella presidenttiehdokkuudella flirttailun ja puolueen yhtenäisyyden korostamisen ohella hän kävi läpi tuttuja teemojaan ja kritisoi Bidenin hallintoa lähes kaikesta mahdollisesta.

Puhe muistutti Kokon mielestä Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalien kampanjapuheita. Yhtäläistä oli etenkin tiukan rajavalvonnan, maahanmuuttopolitiikan ja taloudellisen protektionismin korostaminen.

– Ainahan hän on ollut enemmän kampanjoitsija kuin hallinnoija. Sen näki jo kun hänestä tuli presidentti. Näytti siltä, että hän ei ikään kuin ymmärtäisi, että vaalit on jo käyty ja hän on voittanut, ja nyt pitäisi sitten hallita. Hänellä oli jatkuva vaalikampanjointi käynnissä.