Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöt Jukka Ahtela ja Joel Salminen katsovat, että parhaat mahdollisuudet edistää paikallista sopimista ovat normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin.
Heidän mukaansa sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti.
Maanantaina julkistettu selvitys pohjautuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteeseen lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.
Selvityksen mukaan työnantajapuolella paikallisella sopimisella tavoitellaan yleensä joustavuutta, toimintojen tai investointien käyttöönoton sujuvoittamista, tuottavuuden nostamista, kustannussäästöjä tai poikkeustilanteiden joustavampaa hoitamista.
Henkilöstö puolestaan tavoittelee työllisyyden turvaamista, työ- ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista, työehtojen, työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamista sekä ansiokehityksen turvaamista.
Yleisimmät paikallisen sopimisen kohteet liittyvät palkkaukseen ja työaikakysymyksiin.
Ei tarvetta lainsäädännölle
Ehdotuksissaan jatkotoimiksi selvityshenkilöt toteavat, että nykyisiä sopimusmahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin normaalisitovassa työmarkkinakentässä. Paikallisen sopimisen käyttömahdollisuuksia voisi helpottaa työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä.
Järjestäytymättömät yritykset tulisi saattaa työehtosopimusten joustojen hyödyntämisessä tasapuoliseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa.
Työlainsäädäntöön sisältyvien paikallista sopimista mahdollistavien säännösten kehitystarvetta tulisi arvioida, mutta ilmeistä ja välitöntä tarvetta lainsäädäntömuutoksille ei heidän mukaansa kuitenkaan ole havaittavissa.
STTK on selvityshenkilöiden kanssa samaa mieltä siitä, että paikallisen sopimisen merkittävä hyödyntämisen mahdollisuus on edelleen normaalisitovassa kentässä eli työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.
STTK ei näe tarvetta lisätä työlainsäädännön sopimismahdollisuuksia, juristi Hannele Fremer toteaa.
SY: Omituisesti todettu
Suomen Yrittäjät (SY) puolestaan katsoo, että vain lainsäädännöllä voidaan parlamentaarisen päätöksenteon kautta antaa kaikille yrityksille ja työntekijöille lisää tilaa työpaikkasopimiseen, turvata tasapuolinen neuvotteluasema sekä yhdenvertaisuus liiton jäsenyydestä riippumatta.
SY pitää omituisena selvityshenkilöiden toteamusta siitä, että paikallisen sopimisen “merkittävä hyötypotentiaali” on edelleen normaalisitovassa kentässä.
– He ilmeisesti ajattelevat, että sopimista voisi lisätä lähinnä liittoihin kuuluvissa yrityksissä. Tätä he perustelevat sillä, että normaalisitovan kentän yritykset kattavat noin 900 000 työntekijän määrällään suurimman osan työmarkkinoita. He unohtavat, että työnantajayrityksistä noin 80 prosenttia ei kuulu työnantajaliittoon, järjestön työmarkkinajohtaja Janne Makkula kommentoi selvityshenkilöiden ehdotusta.
Edellyttää osaamista ja tasavertaisuutta
Selvityshenkilöiden mielestä kaivataan lisää yleisempää tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista.
STTK:n mukaan on huomioitava, että paikallinen sopiminen edellyttää osaamista ja neuvotteluosapuolten mahdollisimman tasavertaista asemaa. Työehtosopimusosapuolilla on paras asiantuntemus työ- ja virkaehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja ne valvovat sopimusten noudattamista. Liitot tarjoavat myös luottamusmiehille koulutusmahdollisuuksia paikallisen sopimisen tueksi.