Suomen valtiollisen historian voidaan katsoneen alkaa vuonna 1809, jolloin Suomi siirtyi osasta Ruotsia Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi. Toki Suomi ole olemassa jo silloin, mutta tasa-arvoisena osana muuta Ruotsia.
Suomen autonomian ensimmäiset vuosikymmenet olivat aikaa, jota historiantutkimuksessa on käsitelty varsin vähän. Piia Einosen ja Miikka Voutilaisen toimittama Suomen sodan jälkeen kokoaa eri talous- ja yhteiskuntahistorian tutkijoiden näkökulmia tuosta ajasta.
Suomen siirtyminen Venäjän valtaan kävi suhteellisen kivuttomasti, koska 1808–1809 sota ei ollut Isoonvihaan verrattava kärsimys, vaikka tuhoja toki tuli. Näistä tuhoista luvattiin jopa maksaa korvauksia, vaikka ne sitten lopulta aika vähäiseksi jäivät. Aleksanteri I tunnusti Suomessa vallitsevat Ruotsin lait, koska maa oli saatava rauhoitettua ja kuninkaan valtaoikeudet eivät juuri eronneet Venäjän keisarin itsevaltiudesta.
Suomalaisia ylempiä luokkia palkittiin auliisti hallinnon viroilla, joihin pääsivät vain suomalaiset. Papistoon ja uskoon yleensäkin ei puututtu ja muualla Venäjällä vallitseva maaorjuus ei tänne sopinut. Jopa vuonna 1812 suuriruhtinaskuntaan liitetyn vanhan Suomen alueet ”ruotsalaistettiin”.
Yhteydet Ruotsiin säilyivät alkuvuosina silti tiiviinä. Kauppaa käytiin ja Ruotsin raha oli käypää vuoteen 1840 asti. Suomalaiset kauppiaat vaurastuivat myös epämääräisten tullisäädösten vuoksi ja salakuljettivat muun muassa Ruotsista tuotua sokeria Pietariin.
Vaikka ennen 1860-luvun suuria uudistuksia Suomessa elettiin varsin hiljaisesti, edistystä tapahtui. Suomi avautui maailmantaloudelle ja kansainvälisille vaikutteille. Samalla syntyivät eriarvoistumisen juuret, jotka kirjoittajien mukaan myöhemmin 1800-luvun kuluessa näkyivät nälänhätinä ja lopulta 1900-luvun alussa itsenäistyvän Suomen sisällissotana.
Suomen sodan jälkeen valottaa myös yksityiskohtaisesti aikakauden sosiaalisia tapahtumia. Miksi henkirikollisuus oli Suomessa nyt suurempaa kuin Ruotsin aikana? Miten yksinhuoltajaäidit pystyivät ajamaan asiaansa? Millaista hätäravintoa käytettiin?
Piia Einonen & Mika Voutilainen. Suomen sodan jälkeen. 1800-luvun alun yhteiskuntahistoria. Vastapaino 2020.