Lehtikuva/Olivia Ranta

Työttömien keskusjärjestö vaatii, että kunnat järjestävät työttömille työnhakijoille riittävästi tukea ja palveluita heidän työllistymisensä edistämiseksi.

Työllisyyden kuntakokeilussa kunnat tulevat vastaamaan työllisyyden hoidosta uusin keinoin maaliskuun alusta. Työttömien Keskusjärjestön hallitus muistuttaa, että työttömät ovat tasa-arvoisia kuntalaisia ja heillä on oikeus yhdenvertaisiin palveluihin.

Työttömien Keskusjärjestö on huolissaan siirtymävaiheesta, miten työllisyyden kuntakokeiluun siirtyvät 230 000 työvoimapalvelujen asiakasta saavat tiedon ja löytävät paikkansa uudessa järjestelmässä. Ovatko kokeiluun osallistuvat kunnat saaneet hiottua palvelut ja järjestelmänsä kuntoon vastaanottamaan uudet asiakkaat? Onko asiasta tiedotettu riittävästi asianosaisille eli työttömille työnhakijoille? Minne hänen asiakkuutensa kuuluu ja miten tulee toimia?

Työttömien Keskusjärjestö kysyy, ovatko kunnat valmiita tuomaan lisäresursseja kuntakokeiluihin mukaan, jotta työttömät saisivat viiveetöntä, asiallista ja henkilökohtaisen tilanteen huomioivaa asiakaspalvelua. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät haasteet ovat monipolvisia ja vaativat monen tahon yhteistyötä.

Haavoittuvassa asemassa olevien työttömien työnhakijoiden perusoikeudet turvattava

Huonosti hoidetusta työllisyydestä kunnat maksavat taloudellisesti ja inhimillisesti esimerkiksi työttömyysturvamaksuina ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuluina. Kuntien Kela-sakkomaksut työttömyyden pitkittymisestä ovat viime vuosien aikana selvästi kasvaneet. Korona-aikana työttömien eristyneisyys muusta yhteiskunnasta on korostunut ja monen perheen ruokakassit ovat olleet aiempaa keveämmät. Työttömyys on kasvanut rajusti.

ILMOITUS

Kokeilun aikana on Työttömien keskusjärjestön mukaan kiinnitettävä suurta huomiota siihen, että haavoittuvassa asemassa olevien työttömien työnhakijoiden perusoikeudet säilyvät.

Kuntouttavan työtoiminnan osalta on herännyt uhka, tulevatko kunnat käyttämään kuntouttavaa työtoimintaa keinona parantaa kuntataloutta, järjestön tiedotteessa kerrotaan.

– Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen tekemisen jälkeen kunnan ei enää tarvitse maksaa työmarkkinatukipalautuksia kyseisestä henkilöstä, joten se mielletään helposti työllisyystoimeksi. Tätä se kuitenkaan ole, vaan se on osa sosiaalipalvelua. Siitä huolimatta kuntouttavaan työtoimintaan ohjaaminen pienentää Kela-sakkomaksuja, mikä voi olla monen kunnan tavoitteena, järjestön hallitus toteaa.