Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen on vähennettävä fossiilisia ja prosessiperäisiä päästöjä vuoden 1990 tasoon nähden vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vähintään 90 prosenttia, mieluiten 95 prosenttia, vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastopaneeli julkaisi suosituksensa keskiviikkona.Taustalla on hallitusohjelman kirjaus Suomen ilmastolain uudistamisesta. Lakia on tarkoitus päivittää siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu.
Myös vuoden 2050 tavoite päivitetään ja lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Ilmastolaki laajennetaan kattamaan myös maankäyttösektori sekä hiilinielujen vahvistaminen.
Pyrkimyksenä on, että Suomi tekee oman osansa maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
– Kolmen seuraavan vuosikymmenen keskeinen tavoite on päästöjen nopea vähentäminen ja nielujen vahvistaminen. Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten saavuttamiseen, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen tiedotteessa.
Hänen mukaansa Suomen ja muiden vauraiden maiden tulee tehdä oma oikeudenmukainen osuutensa globaaleista päästövähennyksistä.
Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä sanoo, että suositusten mukainen päästövähennyspolku on saavutettavissa määrätietoisin toimin.
– Tarvittavat toimet on jo tunnistettu esimerkiksi teollisuuden vähähiilitiekartoissa. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja ilmastomyönteisen kysynnän edistäminen vahvistavat teollisuuden kilpailukykyä.
Ilmastopaneelin mukaan muilla Euroopan ilmastojohtajuutta tavoittelevilla mailla on Suomea tiukempia päästövähennystavoitteita. Esimerkiksi Tanskassa päästövähennystavoite on 70 prosenttia ja Iso-Britanniassa 68 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ruotsissa liikenteen päästöjä vähennetään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Nämä maat pyrkivät mukaan kasvaville puhtaan teknologian markkinoille.