Vajaan kahden kuukauden päästä olevien kuntavaalien siirtämisestä on käyty vääntöä helmikuun ajan julkisuudessa. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) viesti on ollut selkeästi vaalien järjestämisen kannalla. Viimeksi pääministerin kanta kävi selväksi Ylen pääministerin haastattelutunnilla.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) on pitänyt vaalien siirtämisen kynnystä korkeana. Hän kehottaakin kunnissa miettimään huolellisesti käytännön asioita Ylellä.
Oppositio tulkitsisi kuntavaalien siirtämisen pelin politiikaksi, jolla halutaan välttää hallituksen kannalta epämieluinen vaalitulos.
Yhtenä vaihtoehtona hän pitää karanteeniin joutuneille kotiäänestystä. Altistuneita hän kehottaa hakeutumaan koronatestiin ja negatiivisen testin saatuaan äänestämään.
Yli sadassa maassa on käyty vaalit koronapandemian aikana. Parlamenttivaaleihin valmistaudutaan parhaillaan muun muassa Hollannissa. Pahasti koronapandemiasta kärsineessä Britanniassa järjestetään toukokuussa paikallisvaalit.
Suomen koronaepidemia on ollut hyvin hallinnassa verrattuna moniin muihin maihin, joissa vaalit on kuitenkin järjestetty. Perusteita vaalien siirtämiselle äkkiseltään ei näyttäisi olevan. Eniten pohdintaa aiheuttaakin vaalien järjestäminen terveysturvallisesti.
Suurempi osa äänestäjistä haluaa vaalit ajallaan
Kuntavaalien järjestämiseen suuntaudutaan aivan uudenlaisessa tilanteessa. Molemmat vaihtoehdot – kuntavaalien järjestäminen ajallaan tai kuntavaalien siirtäminen – aiheuttavat ison jälkipyykin. Kuntavaalien tulosta tulkitaan koronalasien läpi, olipa se mikä hyvänsä.
Äänestysaktiivisuuden mahdollisesti laskiessa viime kuntavaalien 58,5 prosentista syytä haetaan koronasta. Tutkija Hanna Wass kehotti viime viikolla Jaa, ei tyhjiä, poissa -podcastissa tarkastelemaan vaihtoehtojen vaikuttavuutta eri väestönryhmien kannalta.
Spekulaatioille, että ikääntyneet jättäisivät äänestämättä muita enemmän, ei ole tullut mielipidekyselyissä vahvistusta. Toki lähes 30 prosenttia kannattaa kuntavaalien siirtämistä lauantaina julkaistun HS-gallupin mukaan.
Samaan aikaan 47 prosenttia kannattaa vaalien järjestämistä ajallaan. Siirtämisen puolesta ja vastaan kantoja löytyi kaikissa ikäryhmissä. Vaalien lähestyessä myös mielipiteet vaalien ajallaan järjestämisestä ovat vahvistuneet.
Puoluesihteerit siirtämistä vastaan
Keskustelu vaalien siirtämisestä sai vauhtia oikeuskansleri Tuomas Pöystin kehotettua tekemään vielä helmikuun puolella päätökset mahdollisesta vaalien siirtämisestä. EU:n suosituksen mukaan vaalien siirtämisestä tulisi päättää kuusi kuukautta ennen vaaleja.
Nyt ollaan poikkeustilanteessa, mutta puolueille vaalien siirtäminen olisi silti raskaampi prosessi kuin niiden järjestäminen. Puoluesihteerit ovat olleet yksituumaisesti vaalien järjestämisen kannalla.
Heille tulikin puskista oikeusministeriön virkamiesten helmikuun alussa tekemä ehdotus vaalien siirtämisestä. Tuolloin Henriksson ja puoluesihteerit tyrmäsivät yksituumaisesti ministeriön virkamiesten esityksen.
Virkamiehet perustelivat demokratian toteutumiseen liittyvillä seikoilla sekä terveysturvallisuuden vaatimuksella. Molemmat näkökulmat tuleekin ratkaista, jotta vaalitulos voidaan hyväksyä.
Henriksson on todennut poliittisten päättäjien tekevän päätöksen. Tätä päätöstä nyt odotetaan tällä viikolla.
Vaalien siirtäminen olisi poliittisesti vaikeaa
Väistämättä oppositio – etenkin perussuomalaiset – repisivät kappaleiksi siirtämispäätöksen. Perussuomalaisten hampaisiin joutuisi erityisesti keskusta, jonka aseman kuntapuolueena perussuomalaiset uhoaa peittoavansa.
Perussuomalaiset pääsisi ilkkumaan myös koko hallituksella. Puolue on tehnyt kuntavaaleista valtakunnalliset vaalit uhoten hallituksen kaatamisella. HS-gallupissa sekä perussuomalaisten että kokoomuksen kannattajat olivat vankimmin kuntavaalien järjestämisen kannalla.
Järkisyyt eivät auta selittämään vaalien siirtämistä. Oppositio tulkitsisi kuntavaalien siirtämisen pelin politiikaksi, jolla halutaan välttää hallituksen kannalta epämieluinen vaalitulos.
Pöysti on aivan oikein esittänyt huolensa, että kuntavaalien järjestämisessä on taattava demokratian toteutuminen. Kaikkien äänioikeutettujen tulisi pystyä käyttämään äänioikeuttaan turvallisesti.
Tämä oikeus on taattava. Kukin äänestäjä tekee toki omia ratkaisujaan riippumatta siitä, miten turvallisesti vaalit järjestetään.