Keskiviikko 17.2. ei vielä tuonut ratkaisua asiaan, vaan Puurosen oikeudenkäynnin tuomiota lykättiin lopulta perjantaille. Etäyhteyksistä johtuvat katkokset ja viivästykset muuttivat suunniteltua aikataulua.
Oikeudenkäyntinsä jälkeen Vesa Puuronen (vas.) toistaa vaatimuksensa Lordin-aukiolla, jonne oli saapunut lohen ystäviksi tunnustautuvia rovaniemeläisiä. Vaatimus kuuluu: Kemijoki Oy:n on myönnyttävä ELY-keskuksen vaatimuksiin rakentaa kalatiet, ja luovuttava Sierilän voimalaitoksen rakentamisesta luontoarvojen ja monimuotoisen luonnon säilyttämiseksi.
Kesken puheen kuuluu väkijoukosta murahdus.
– Paljonko lohi tuo sähköä pistorasiaan. Ei yhtään, korottaa vanhempi mies ääntään sivusta.
Puuronen vastaa rauhallisesti, mutta selkeästi.
– Me emme halua, että sähköntuotanto loppuu. Kyse ei ole siitä. Kyse on siitä, että tällä hetkellä Kemijoki Oy ei suostu tunnustamaan ELY-keskuksen ehdotuksia kalateistä, jotka eivät suurimmissa määrin edes vaikuta sähköntuotantoon. Luonto ei osaa puolustaa itseään, ja siksi meidän on tehtävä kaikkemme, jotta monimuotoisuus voidaan turvata.
Puurosella on pitkä historia Kemijoella. Hänen lähes omavarainen taloutensa sijaitsee joen varrella, Vanttauskoskella. Pitkä kokemus joenvarsielämästä ajoi hänet lopulta spray-maalaamaan iskulauseita ja lohen kuvia Pirttikosken ja Seitankorvan voimalaitoksiin.
– Olin toissa kesänä kuvaamassa graffiteja voimalaitoksilla. Totesin, että tämän kaltainen aktivismi voisi saada aikaan keskustelua lohen tilasta.
– En nähnyt enää parempaa vaihtoehtoa, Puuronen lisää.
Puuronen pitää Kemijoen korvausvaatimuksia kohtuuttomina
Puuronen siirtää mikrofoninsa lähemmäs oikeussalissa, ja aloittaa puheenvuoronsa. Motiivit ovat selkeät, mutta myös tunteikkaat. Kohteeksi on valikoitunut oman kotiseudun viimeisiä luonnontilaisia koskia uhkaava jokiyhtiö.
– Kemijoki Oy ei välitä luontoarvoista, minkä se on todistanut useissa eri asiayhteyksissä. Olen haastatellut useita joenvarren asukkaita, ja lohen katoaminen on ollut monille heistä suuri tragedia. Tekoni kuuluu sananvapauden piiriin. Näin ollen tekoni on luonteeltaan poliittinen.
Syyttäjän mielestä asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen.
– Teko täyttää selkeän tahallisuuden ja suunnitelmallisuuden kriteerit. Voidaan todeta, että Puurosen teko on ylittänyt hyväksyttävän toiminnan rajat, toteaa aluesyyttäjä Ville Lääkkölä.
Kaksituntisen oikeussalinäytöksen pääosaa esitti korvaussumma vahingoista. Tätä Puuronen ei hyväksy.
Istuntosalissa kuultiin ulkopuolista siivousalan ammattilaista. Hän antoi graffitien poiston arvioksi noin 5000–6000 euroa. Kemijoki Oy vaatii Puuroselta huomattavasti suurempia kuluja siivouksesta, vaikka väitti etsineensä kustannustehokkaimman ratkaisun.
– Ensin minulle kerrotaan suullisesti, että työ kyettäisiin hoitamaan muutamalla satasella. Sen jälkeen kirjallinen arvio on yli kymmenessä tuhannessa. Yhtiö haluaa vahingonkorvausvaatimuksillaan saada varoittavan esimerkin, jotta näin ei enää tehtäisi. Tämä on vallan ja oikeuden väärinkäyttöä.
– Jokiyhtiön toiminta on röyhkeää, mutta sitä se on ollut kautta historian.
Puurosen mukaan lohikala voi vielä nousta
Puuronen toteaa useaan otteeseen, että jokiyhtiön holtiton suhtautuminen luontoa kohtaan on tyrmistyttävää. Kalastus, maisema ja luonnon monimuotoisuus ovat uhattuina. Haave vaelluskalojen paluusta on vaakalaudalla. Varsinkin, jos Sierilän voimalaitos rakennetaan, eikä asianmukaisia kalateitä rakenneta.
– On aiheellista kysyä, kuinka Kemijoki Oy on hoitanut yhteiskuntavastuutaan viimeisinä vuosina? Nykytiedon valossa on täysin perusteltua vaatia yhtiötä huolehtimaan ympäristökysymyksistä.
Puuronen toistaa lähes samat, mutta todistettavat ja painavat perustelut myös mielenilmauksessa. Lohikala ei tule koskaan palaamaan Kemijokeen ilman ihmisen apua ja asianmukaisia kalateitä.
Pian vanhempi mies alkaa jälleen murahtelemaan perusteettomia olettamia Kemijoen lohesta, ja sen palauttamisesta takaisin jokeen.
– Ei onnistu. Ne ei osaa nousta. Se ei tule koskaan takaisin.
Taustalta kuuluu kuitenkin äkillinen huudahdus, vastalause, joka saa nuivasti asiaan suhtautuvan herran poistumaan paikalta.
– Kemijoen ensimmäisen voimalaitoksen alla kuhisee kalaa, voit käydä itse katsomassa, kailottaa nuori mies.
Miehen väittämää tukee myös Puuronen, joka kertoo, että lohi voi todella palata. Merkkejä on jo, mutta se vaatisi kalateiden rakentamisen kaikkiin voimalaitoksiin.