– EU:n elpymispaketissa on kyse jäsenvaltioista riippumattoman poikkeuksellisen kriisin hoitamisesta tavalla, joka ei anna EU:lle uutta toimivaltaa, horjuta tasapainoisen budjetin vaatimusta tai aseta jäsenvaltioita vastuuseen toistensa veloista, pääministeri Sanna Marin vastasi perussuomalaisten välikysymykseen tiistaina.
Hänen mukaansa tämän toteaa jäsenvaltioita avustava neuvoston oikeuspalvelu, joka myös katsoo kesäkuussa antamassaan lausunnossa elpymispaketin olevan kokonaisuudessaan EU:n perussopimusten mukainen.
Marin piti elpymisvälineellä toimeenpantavaa taloudellista apua jäsenvaltioille aiheellisena ja perusteltuna toimenpiteenä tilanteessa, jossa unionia on kohdannut luonnonkatastrofiin rinnastettava poikkeuksellinen tapahtuma, johon jäsenvaltio ei ole voinut itse vaikuttaa.
Unionille ei olla luomassa uutta toimivaltaa, pääministeri kiisti perussuomalaisten väitteen.
– Sen sijaan perustetaan poikkeuksellinen ja kertaluonteinen elpymisväline, joka toteutetaan EU:n perussopimus-, lainsäädäntö ja toimielinkehikon sisällä, toimielinten välistä tasapainoa horjuttamatta.
Marin kertasi elpymisvälineen olevan vastaus poikkeukselliseen ja täysin ennakoimattomaan globaaliin kriisiin. Se on ainutkertainen, väliaikainen ja kooltaan sekä kestoltaan tarkasti rajattu.
– Euroopan unionille ei ole annettu uutta toimivaltaa. Se ei siten voi pidentää nyt sovitun kokonaisuuden kestoa tai perustaa uutta elpymisvälinettä ilman jäsenvaltioiden yksimielistä päätöstä. Suomen osalta asiasta tulisi linjata eduskunnassa.
Koordinoitu sykäys koko EU:n alueelle
Marin perusteli elpymisvälinettä sillä, että paketilla saadaan aikaan koordinoitu ja synkronoitu taloudellinen sysäys koko EU:n alueella.
– Se tuottaa aitoa lisäarvoa suhdannepolitiikkaan sen sijaan, että jäsenvaltiot elvyttäisivät vain kukin erikseen. Monet ekonomistit ovat arvioineet, että sovulla on positiivinen vaikutus Suomen kansantalouteen.
Tärkeimpänä kysymyksenä hän piti sitä, mitä elpymisvälineen kautta jaettavilla varoilla saadaan aikaiseksi.
– Kriteerit ovat selvät. Elpymisrahaa tulee käyttää yhteiskuntiemme modernisoimiseen investoimalla pääasiassa tutkimukseen ja innovaatioihin, oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon. Nämä investoinnit ovat ainutkertainen mahdollisuus paitsi parantaa Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä luoda uusia työpaikkoja, myös tuottaa uusia innovaatioita ja ratkaisuja aikamme vaikeimpiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen.
“Suomen on torjuttava tämä paketti”
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti elpymispakettia merkittävänä askeleena unionin historiassa, sillä se muuttaa hänen mukaansa olennaisesti myös unionin luonnetta.
– Yhdessä otettu velka sitoo jäsenmaat entistä tiukemmin yhteen ja vie unionia kohti raskaampia yhteisvastuita. Velkaunionin syventämisellä pyritään yhtäältä sosialisoimaan taloutensa huonosti hoitaneiden jäsenmaiden rakenteelliset ongelmat ja toisaalta estämään uudet brexitit.
Halla-ahon mukaan Suomen etu ei ole jäsenyys unionissa, joka rikkoo sääntöjään, nakertaa jäsenmaiden kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja tekee veloista ja vastuista yhteisiä.
– Jos Suomi haluaa olla kokoaan suurempi vaikuttaja, sen on torjuttava tämä paketti ja ilmoitettava, että raja on nyt tullut vastaan. Jonkun on näytettävä esimerkkiä.
Kokoomus ei yhtynyt muun opposition tekemään välikysymykseen. Puolueella on oma epäluottamuslause-esitys, jossa se syyttää hallitusta epäonnistumisesta elpymisvälinettä koskevissa neuvotteluissa.