Hallituksen esitysluonnos perhevapaauudistukseksi sai sellaisen vastaanoton, joka oli jo etukäteen tiedossa: palkansaajajärjestöt pitävät sitä myönteisenä askeleena ja elinkeinoelämä moittii.
Suurin palkansaajajärjestö SAK pitää esitystä kokonaisuutena hyvänä. Se huomioi aiempaa paremmin erilaisten perheiden tarpeet, asettaa lapset keskenään samanlaiseen asemaan perhemuodosta riippumatta ja lisää isille kannusteita jäädä perhevapaalle.
Lisäksi työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun perhevapaita voi esityksen mukaan pitää jatkossa osissa yksittäisinä päivinä, osan viikosta tai esimerkiksi joka toinen viikko. Myös varhaiskasvatuspalveluihin esitetään joustoja, jotta ne palvelevat paremmin työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
– Vanhempainrahan joustava maksaminen kannustaa työn tekemiseen, kun työskentelypäiviltä ei makseta etuutta vaan sen voi käyttää myöhempänä ajankohtana, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.
Huonona SAK pitää sitä, että kotihoidon tuki jää uudistamatta. Tasa-arvo kuitenkin lisääntyy, kun ansiosidonnaiset vanhempainvapaat jaetaan puoliksi vanhempien kesken.
Toimihenkilöjärjestö STTK toivoo uuden mallin johtavan siihen, että perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken.
– On tärkeää, että isille kiintiöityä vapaata on uudessa mallissa pidennetty merkittävästi ja että monimuotoisia perheitä kohdellaan jatkossa yhdenvertaisesti, STTK:n neuvottelijana työryhmässä ollut juristi Anja Lahermaa toteaa.
Jatkossa perhevapaajärjestelmää kehitettäessä STTK kiinnittäisi huomiota joustavuuden parantamiseen.
– Nykyiset sairausvakuutuslain säännökset vanhempainpäivärahajärjestelmästä ovat suhteellisen joustavia. Sen sijaan työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävästi työsuhteessa olevien mahdollisuuksia perhevapaiden joustavaan käyttämiseen. Tähän on jatkossa kiinnitettävä huomiota.
”Ei paranna naisten työmarkkina-asemaa”
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Ilkka Oksala moittii perhevapaaesitystä eriarvoistavaksi.
‒ Tänään julkistettu luonnos hallituksen esitykseksi ei täytä asetettuja tavoitteita. Tavoitteena hallitusohjelman mukaan oli, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Tämän tavoitteen toteutuminen olisi edellyttänyt perhevapaiden kiintiöimistä tasan isän ja äidin välillä, Oksala sanoo.
EK:n Oksala ei usko, että uudistus johtaa vanhempainrahan nykyistä tasaisempaan käyttöön, koska vanhemmille annetaan oikeus siirtää osa kiintiöstään toiselle vanhemmalle.
Myös EK pitää valitettavana, että kotihoidontukea ei uudisteta. Kotihoidontuen käyttö jakautuu hyvin epätasa-arvoisesti sukupuolten välillä. Kotihoidontuen saajista naisia on 92,5 prosenttia ja miehiä vain 7,5 prosenttia.
Kotihoidontukikausia käyttävät erityisesti vähemmän koulutetut ja vähäisen työkokemuksen omaavat naiset, joiden työmarkkina-asema on jo valmiiksi huono.
”Työllisyysvaikutukset sivuutettiin”
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan hallituksen esittelemässä perhevapaauudistusmallissa on kokonaan unohdettu työllisyysvaikutukset.
– Toteutuessaan uudistus ei lisää työllisyyttä vaan vähentää sitä. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut nostamaan työllisten määrää, mutta perhevapaauudistuksella olisi päinvastainen vaikutus siihen. Lisäksi uudistus lisää kustannuksia. Tämä on poliittinen valinta eikä näin olisi välttämättä tarvinnut olla.
Kotamäen mukaan uudistuksen tavoite tasa-arvosta on hyvä, mutta esitetyillä toimilla sen saavuttaminen on hyvin epävarmaa.
Hyvää uudistuksessa on Kotamäen mielestä joustoelementtien tuominen järjestelmään.
– Ei ole valtion tehtävä sanella sellaisia yksityiskohtia, jotka parhaiten tiedetään ruohonjuuritasolla.