Sotilasvalta ei ole uutta Myanmarissa, mutta edes suhteellista vapautta vuosikymmenen ajan maistanut kansa ei välttämättä ole entiseen tapaan täydellisesti alistettavissa. Sen näkee jo siitä, etteivät läheskään kaikki armeijan vallan vastustajat enää salaa nimeään.
Win Htein on entinen upseeri ja NLD:n pitkäaikainen tukija. Hän kannustaa kansaa rauhanomaiseen vastarintaan.
– Jokaisen tässä maassa tulisi vastustaa armeijan toimia niin paljon kuin voi, sillä sotilaat aikovat hallituksemme tuhoamalla viedä meidät takaisin nollapisteeseen.
Myanmar voi silti olla uudelleen matkalla pitkittyneeseen diktatuurin ja pimeyden kauteen.
Kohti suhteellista vapautta
Vuonna 1990 sotilasjuntta järjesti melko vapaat vaalit, mutta tulos ei miellyttänyt armeijaa ja orastava demokratiakehitys pysäytettiin. NLD oli 25 vuotta myöhemmin uudestaan mukana vaaleissa, sillä yleisesti uskottiin armeijan olevan tosissaan ylivaltansa purkamisaikeissa. Vapausikoniksi muodostuneen, Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991 saaneen Aung San Suu Kyin johtama NLD voitti jälleen.
Vuonna 2015 Myanmar eli kevättään. Media sai suhteellisen vapauden ja maahan perustettiin Myanmar Times, maan ensimmäinen englanninkielinen lehti, joka ei ollut valtion talutushihnassa. Sosiaalinen media, ennen muuta Facebook lähti lentoon. Maahan virtasi niin turisteja, YK:n virkailijoita ja kansalaisjärjestöaktiiveja kuin ulkomaisia sijoittajiakin, Yangonissa avattiin Kentucky Fried Chicken, YK:n tukemat rauhanneuvottelut aseistettujen etnisten joukkojen kanssa alkoivat.
Armeija varmisti etunsa
Kun Suu Kyi sitten muodosti hallituksen, kenraalit saivat vallasta oman siivunsa. Armeijan kirjoittama vuoden 2008 perustuslaki antoi sotilaille 25 prosentin automaattisen edustuksen parlamentissa, kolme avainministeriötä ja toisen kahdesta varapresidentistä.
Pääministeri nappasi itselleen useammankin ministeriön ja näin paljasti oman autokraattisen vireensä.
Demokratisoituminen ei estänyt armeijaa puolustamasta valtavia taloudellisia etujaan eli omistamiaan liikeyrityksiä, joiden toimialat ulottuvat jalokivikaupasta oluen ja savukkeiden valmistukseen.
Menetetyt maineet
Viime marraskuussa Myanmarin asukkaat uhmasivat koronatartuntaa ja kävivät suurin joukoin äänestämässä. Viisi vuotta hallituksessa ollut NLD-puolue sai murskavoiton. Helmikuun ensimmäisenä päivänä, uuden parlamentin ensimmäisen istuntopäivän edellä vaalien tulos mitätöitiin, kun armeija jälleen kaappasi vallan.
Aung San Suu Kyi oli koettanut varmistaa armeijan tyytyväisyyden ensin vaikenemalla rohingya-muslimien vainosta ja sitten puolustamalla sotilaita kansainvälisessä tuomioistuimessa. Hän ei piitannut kansainvälisen maineensa menetyksestä, sillä buddhalaisena nationalistina itsekin pitää rohingyoita maahantunkeutujina, vaikka he ovat eläneet maassa vuosisatoja.
Miksi juuri nyt?
Myanmarissa vallan nyt itselleen keskittänyttä kenraali Min Aung Hlaingia sanotaan itsepäisyydeltään ja itsevaltaisilta taipumuksiltaan Suu Kyin kaltaiseksi. Heidän keskinäinen suhteensa on aina ollut jännittynyt.
Miksi kenraali ja armeija päättivät kaapata vallan juuri nyt? Armeija väittää, että syksyn vaalit olivat vilpilliset. On syytä uskoa, että kenraali Min Aung Hlaingia raivostutti eniten se, että hallitus ja vaalikomissio kieltäytyivät tutkimasta vaalivilppiväitteitä ja näin saivat kenraalin vaikuttamaan heikolta ja merkityksettömältä. Suu Kyin puolueen kiusallisen hyvä menestys vaaleissa oli pienempi ongelma.
Huhutaan myös, että eläkeikää lähestyvä kenraali olisi vaatinut tulla nimitetyksi poliittiseen huippuvirkaan, kuten presidentiksi tai parlamentin puhemieheksi. Sellainen on ollut maan tapa kenraalien jäädessä eläkkeelle. Pääministerin sanotaan kieltäytyneen, ja siksi kaappaus tehtiin juuri nyt.
Riskialtis kaappaus
Koko maan kansainvälisen maineen menetys ja uudet pakotteet tuskin hetkauttavat armeijaa. Venäjä on jo antanut kaappaajille tukensa YK:n turvallisuusneuvostossa, samoin Kiina. Asiaan saattoi vaikuttaa se, että viime vuosikymmenen mittaan Myanmar osti aseita yli kahdella miljardilla eurolla, ja summasta yli puolet tilitettiin Kiinalle.
Maan taloudellinen tilanne on kuitenkin koronan tähden jyrkästi heikentynyt, joten vallankaappauksen hetki on riskialtis. Edellisen kansannousun, vuoden 2007 sahramivallankumoukseksi brändätyn liikehdinnän, laukaisi polttoaineen hinnankorotus. Nyt suuret joukot ovat paitsi vajonneet takaisin köyhyyteen, myös saaneet maistaa poliittista vapautta.
Guy Dinmore oli The Myanmar Timesin uutispäätoimittaja vuosina 2015-16. Yangonin kirjeenvaihtajan henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä.