Lehtikuva/Vesa Moilanen

Varapuheenjohtaja Jussi Saramo toisti puolueen vanhan kannan osinkoverotuksen kiristämisestä.

Vasemmistoliiton ja keskustan välinen kiistely osinkoverotuksesta käy entistä suuremmilla laineilla. Keskustan varapuheenjohtaja ja puolueen talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Markus Lohi on perusteellisesti suivaantunut siihen, että vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo toisti keskiviikkona Ilta-Sanomissa puolueen pitkäaikaisen kannan listaamattomien yritysten veroedun poistamisesta. 400 miljoonan euron veroetu painottuu vahvasti suurituloisimmille.

Keskusta ja RKP estivät hallitusneuvotteluissa osinkoverotukseen puuttumisen.

Lohen mukaan kannanotot kertovat, kuinka huonosti vasemmisto tuntee yrittäjien ja yritysten todellisen arjen ja osinkoverotusjärjestelmän. Hän syyttää vasemmistoliittoa jatkuvasta yrittäjien pelottelusta verotuksen kiristämisellä, joka on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa ja ajaa työllistäviä yrittäjiä epävarmuuteen.

– On käsittämätöntä, että yrittäjät, jotka luovat Suomeen uusia työpaikkoja, otetaan jatkuvasti tikun nokkaan. Yrittäjät tarvitsisivat nyt rohkaisua ja kannustusta veronkiristyspuheiden sijaan, Lohi toteaa.

”Rikkaimmat eivät tarvitse erityistä tukea”

Saramo esitti osinkoverotukseen puuttumista edellisen kerran viime vuoden tammikuussa. Silloin käytiin hoitoalan palkkaneuvotteluja. Listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmän korjauksella olisi järjestetty kunnille 400 miljoonan euron tasokorotus hoitajien palkankorotuksiin.

ILMOITUS

– Ekonomistit kautta linjan pitävät osinkoverojärjestelmää haitallisena. Rikkaimmat eivät tarvitse erillistä tukea. Verotuen lakkauttamisesta hyötyisi koko yhteiskunta, myös yritykset, markkina- ja investointivääristymien poistuessa ja julkisen talouden vahvistuessa, Saramo perusteli tuolloin.

Järjestelmän haitat on todettu muun muassa yritystukien vähentämistukien loppuraportissa syksyllä 2019. Se totesi, että ”verotuksen epäneutraalisuus suhteessa muuhun sijoittamiseen ohjaa taloudessa investointeja pois tuottavimmista kohteista ja vääristää pääomarakennetta. Osinkoverotus saattaa ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Osinkoverotus voi siten heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa”.

”Pitäisi kannustaa toimeliaisuutta”

Ilta-Sanomissa Saramo kommentoi VM:n maanantaina julkaisemaa raporttia Suomen talouskasvun edellytyksistä. Hänen mukaansa raportissa ei tarjottu uskottavia keinoja Suomen heikkoon talouskasvuun ja tuottavuuteen sekä investointien vähyyteen.

– Hyvä esimerkki voi olla peritty sukuyhtiö, jossa on paljon omistajia ja jokaisen kannattaa pumpata joka vuosi maksimiosingot, mitä verotuki mahdollistaa. Pitäisi kannustaa investointeja ja toimeliaisuutta – ei sitä, että otetaan aina niin paljon rahaa ulos kuin mahdollista, Saramo havainnollisti ongelmaa.

Kynnyskysymys on ja pysyy

Lohi muistuttaa, että keskustan kynnyskysymykset hallitusyhteistyölle ovat edelleen voimassa: yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää.

– Tämä koskee myös osinkoverotusta osana yrityksen verotusta. Puheet osinkoverotuksen kiristämisestä lietsovat epävarmuutta aikana, jolloin poliittisen päättäjien pitää luoda ennakoitavuutta toimintaympäristöön. Koronakriisin seurauksena moni yrittäjä on nyt taloudellisessa ja henkisessä ahdingossa.

Lohen ja keskustan näkökulma on se, että nykyinen listaamattomien yritysten osinkoverotus kannustaa yrityksiä vahvistamaan taseita. Vahva tase luo kriisinkestävyyttä ja turvaa työpaikkoja taloudellisesti vaikeina aikoina.

– Juuri nyt – ehkä enemmän kuin koskaan – tarvitaan kannustusta ja kannusteita yrittämiseen, jotta Suomi nousee. Selvää on, että yritysten tai yrittäjien verotusta ei voida ainakaan kiristää. Päinvastoin, pitäisi miettiä, miten yritystoimintaan voidaan kannustaa entistä enemmän.

Taloustieteilijöiden näkökulma taas on se, että verojärjestelmässä on valuvika, kun se asettaa sijoittamisen kiinteistöihin, arvopapereihin ja osakkeisiin kannattavammaksi kuin sijoittamisen tuotantoon.

Listaamattomassa yhtiössä osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta.