Maahanmuuttajanaisten työllisyys on Suomessa huomattavasti heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Elinkeinoelämän tuoreessa EVA Arvio -paperissa todetaan, että matala työllisyys koskee maahanmuuttajanaisia oikeastaan lähtömaasta riippumatta.
EVA:n ekonomisti Sanna Kurrosen kirjoittaman analyysin mukaan erityisen ongelmallinen on kotihoidontuki, joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi asti. Maahanmuuttajat käyttävät kotihoidontukea enemmän ja pitempään. Analyysissa huomautetaan, että muissa Pohjoismaisissa verrokkimaissa yhtä pitkää hoitovapaata ei ole.
– Maahanmuuttajien työllisyyden nostaminen on erityisen tärkeää, sillä työssäkäynti lisää osallisuutta, parantaa integroitumista yhteiskuntaan ja kohentaa myös heidän lastensa tulevaa sosioekonomista asemaa, Kurronen sanoo tiedotteessa.
EVA.n analyysissa viitataan yhdysvaltalaistutkimukseen, jonka mukaan maahanmuuttajalasten valmiudet koulun aloitukseen ovat paremmat, jos heitä on hoidettu kodin ulkopuolella.
”Maahanmuuttajien takamatka alkaa siis hyvin varhain koulupolulla, etenkin jos lasta on hoidettu kotona. Heikompi menestys peruskoulussa johtaa odotetusti myös heikompiin tuloksiin toiselle asteelle hakeutumisessa.”, Kurronen kirjoittaa.
Äidin työllisyys korreloi myös vahvasti etenkin tyttärien työllisyyteen.
”Työssäkäyvä äiti nostaa tyttären työllisyysastetta peräti 16 prosenttiyksikkö verrattuna kokoaikaisen kotiäidin tyttäreen.”
Kotihoidontuki pois
Maahanmuuttajanaisten työllisyyden kohentamiseksi EVA:n paperissa ehdotetaankin kotihoidontuen poistamista. Sen lisäksi tulisi käyttää myös muita keinoja kuten kotouttamista, jolla voitaisiin ohjata myös naisia nykyistä vahvemmin työelämään. Lisäksi paperin mukaan yksityisen sektorin palkkatuki on tutkimuksissa todettu toimivaksi työllisyystoimeksi maahanmuuttajien kohdalla.
– Suomalainen yhteiskunta perustuu siihen, että kaikki työkykyiset aikuiset käyvät töissä. Maahanmuuttajat eivät voi olla poikkeus , Kurronen sanoo.