Suomalaisten työhyvinvointi laski syksyn aikana koronaepidemian pitkittyessä, käy ilmi Työterveyslaitoksen selvityksestä.
Aiemmassa vastaavassa kyselyssä etätöihin siirtyneet kokivat työn imun parantuneen viime kevään aikana, mutta saavutettu lisä poistui lähes kokonaan syksyllä. Sen sijaan työpaikoilla fyysisesti läsnä oleville työn imu vähentyi selvästi vuoden takaisesta.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta huomauttaa, että etätöissä tylsistyminen lisääntyi jo kevään aikana, kun työnteko tapahtui yhdessä paikassa ilman työkavereiden läsnäoloa. Syksyn aikana etätyön hyödyt oli puolestaan käytetty.
– Kun tilanne on nyt pitkittynyt, sitä kautta tulee ehkä kokemus, että järjestely syö voimavaroja. Ihmiset kaipaavat paitsi työkavereitaan, niin ylipäätään vaihtelua työpäiviinsä, Hakanen sanoo STT:lle.
Lisäksi vuoden aikana työuupumus on yleistynyt läsnätyössä. Hakanen arvioi, että perinteisillä työpaikoilla kuormitusta lisäävät epidemian ehkäisemiseksi säädetyt rajoitukset ja muut poikkeusjärjestelyt.
– Esimerkiksi palvelu-, hoito- tai asiakastyön toteuttaminen perustuu inhimilliseen vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Nyt se ei vain toteudu optimaalisella tavalla.
Työuupumus on vuoden aikana lisääntynyt eniten nuorten parissa työmuodosta riippumatta. Etätöissä puolestaan yksinasuvien työhyvinvointi on heikentynyt perheellisiä enemmän. Hakanen huomauttaa, että asiat voivat olla yhteydessä toisiinsa, sillä nuoret aikuiset asuvat yksin muuta työväestöä useammin.
Joustava etätyö “tullut jäädäkseen”
Tutkimusprofessori uskoo, että etätyö on tullut jäädäkseen monelle alalle. Hän arvioi, että negatiiviset tulokset kertovat pakotetusta etätyöstä.
– Kevään alkuvaiheessa näkyi, että ihmiset kokivat etätyön mielekkäänä. Se lisäsi autonomiaa, ja ihmiset oppivat paljon uusia taitoja.
Noin neljä kymmenestä vastaajasta kertoo oppineensa etätöissä vuoden aikana aiempaa parempia työtapoja. Toisaalta yhtä moni kertoo pitävänsä aiempaa vähemmän taukoja päivän aikana.
Runsas kolmannes kertoo saavansa etätöissä vähemmän tukea työtovereiltaan. Kuudesosa vastaajista puolestaan arvioi, että etätöissä henkilökohtainen elämä on häirinnyt työtä – ja yhtä moni päinvastoin.
Hakanen toivoo, etteivät organisaatiot tulevaisuudessa pakota kaikkia etätöihin alasta riippumatta.
– Olemme työhyvinvoinnin osalta pärjänneet Suomessa hyvin. Esiin nousee tiettyjä riskiryhmiä, kuten nuoret ja etätöitä yksin tekevät, joiden osalta kannattaa pohtia, miten huolehditaan heistä.
Tutkimuksen ensimmäinen osa järjestettiin vuosien 2019 ja 2020 vaihteessa eli ennen koronaepidemiaa. Toinen kysely järjestettiin kesäkuussa ja kolmas vuoden 2020 lopulla. Mukana oli 757 vastaajaa, jotka olivat töissä kaikkina ajankohtina.