Jyväskylästä 16-vuotiaana Savonlinnan Taidelukioon lähtenyt kuvataiteilija Sanna-Mari Liukkonen päätyi Helsinkiin 1990-luvun puolivälissä. Lama-ajan nuoret aikuiset viettivät työstä vapaata ja luovaa elämää pääkaupungissa, eri oppilaitoksiin satunnaisesti pyrkien ja kahvipullansa leipäjonosta noutaen. Kun Liukkonen ihmetteli miksi ei tullut valituksi Taideteollisen Korkeakoulun pääsykokeiden jatkoon, palaute kuului että hänen ennakkotehtävänsä oli valmis taideteos – koulua ei tarvittaisi. Amerikka on terävän hauska polaroid -kuvien sarja, jossa Liukkonen näkee Helsingin katujen kohteissa tuon populaarikulttuurin ihmemaan: Kallion virastotalo on Beauty College of Alabama, jäätynyt lätäkkö Karhupuistossa puolestaan Winter in Central Park, New York.
Liukkosesta tuli tekijä erilaisissa helsinkiläisissä taiteilijaryhmissä. Vuonna 1998 perustetun ROR -osuuskunnan näyttelyt matkustivat Helsingistä Reykjavikiin, Kieliin, Tukholmaan ja Tiranaan. Liukkosen tuon aikaisista töistä vahvana esiin nousee Kiasmassa esillä ollut Maisemat -sarja (2001) täydellisessä mustuudessaan, ja sen voi nähdä kommentoivan (muun muassa) suomalaisten erityistä luontosuhdetta. Maalauksilla on pitkät, kuivan toteavat nimet kuten Perinteinen viljelymaisema peltoineen ja asumuksineen on osa Suomen luontoa. Kokonaisvaikutelma on harmoninen. Peltomaisema hahmottuu kankaalle kiiltävän mustan öljyvärin peittämänä.
Samaan aikaan Liukkonen työskenteli graafisena suunnittelijana tehden julisteita, levynkansia ja kuvauksia. Jyväskylän Ilokivessä järjestettävän Jyrockin legendaarinen ’liekehtivä tyttö’ -juliste vuodelta 2000 on Liukkosen käsialaa.
2000-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä hän oli osana Eva Brownies -ryhmää, jossa lisäksi vaikuttivat Karoliina Taipale, Eliza Karmasalo ja Maria Hakkarainen (nyk. Laiho). Eva Brownies järjesti vuonna 2006 naistaiteilijoiden töistä koostuvan näyttelyn Behind the Mascara.
Vuosina 1996–97 Liukkonen oli osallistunut Fabrik -muotikollektiivin näytöksiin Kaapelitehtaalla. Itseoppineen suunnittelijan mallistot ilmensivät tämän vahvaa visuaalista näkemystä ja muotokieltä joka näkyi hänen omassa tyylissään, ihailijoita keräten.
Pistämätön estetiikan taju oli läsnä Liukkosen elämän kaikilla osa-alueilla. 2010-luvulla hän teki matkoja elämänkumppaninsa Hessu Strömbergin kanssa Intiasta Albaniaan. Värit maailmalta kulkeutuivat Liukkosen pienen Pengerkadun yksiön hienostuneeseen sisustukseen.
Esteettisyyden lisäksi Liukkosta kuvasti hänen voimakas sosiaalinen oikeudentajunsa, eikä hän epäröinyt puolustaa yhteiskunnassa heikommalle jääneitä, tai haastaa kovia arvoja. Hänen ystävällisyytensä ja avoin olemuksensa keräsivät laajan joukon ystäviä. Liukkosen poismeno jätti meidät kaipaamaan mitä toisen ihmisen läsnäolo elämäämme tuo, mitä mikään ei mittaa: huumoria, lämpöä, välittämistä ja inhimillisyyttä.
Kaisa Lassinaro ja Jessica Leino