Lehtikuva/Markku Ulander

Noin 70 lehteä omistavan Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven johtama media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestö Medialiitto kanteli Euroopan komissiolle Ylestä.

Medialiitto haluaa rajoittaa Ylen tekstimuotoisen journalismin tekemistä. Liiton mukaan Ylen saama valtiontuki vääristää kilpailua ja syö edellytyksiä sanomalehtien toiminnalta.

Euroopan komissio on tutkinut asiaa niin sanotussa epävirallisessa menettelyssä.

Medialiitto uhkaa jatkavansa kantelua Yleä vastaan, ellei eduskunnan säätämä laki ole liiton mielestä tarpeeksi tiukka rajoituksissaan.

Medialiitto on isojen mediatalojen äänitorvi. Keskisuomalainen Oyj on ostellut sanomalehtiä pitkin 2010-lukua, ja kuinkas ollakaan, vuonna 2017 Medialiitto ryhtyi ajamaan EU:ssa Yleen kohdistuvia rajoituksia.

ILMOITUS

Yle on ollut isojen media-talojen hampaissa vuosikausia. Olin ällikällä lyöty aloitettuani kuusi vuotta sitten Kansan Uutisissa ja osallistuessani media-alan yhteisiin seminaareihin.

Ei ollut sitä seminaaria, etteikö olisi käytetty puheenvuoroa, jossa Ylen nähtiin syövän alan toimintaedellytyksiä. Siinä keskustelussa oli mukana myös nykyinen Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen, tuolloinen Aamulehden päätoimittaja.

Media-ala on keskittynyt rajusti viime vuosien aikana. Samaan aikaan myös journalistisen sisällön tuotanto on keskittynyt ja yhdenmukaistunut.

Media-alan voimattomuutta Facebookin ja Googlen edessä osoittaa, että media-alan ykkösuhkaksi on nostettu Yleisradion tekstimuotoiset jutut. Suuri osa mainoseuroista on valunut sosiaalisen median yhtiöille.

Verkkojournalismi on menossa perinteisissä sanomalehtitaloissakin äänen ja kuvan sekä tekstin yhdistämiseen. Medialiiton vaatimukset sisällön tuotannon rajoituksista ovat jälkijättöisiä.

Medialiiton juristipuheenvuorot naurattaisivat hölmöydessään, elleivät ne kohdistuisi niin vakavaan asiaan kuin sananvapaus.

Pahimmissa Medialiiton maalailemissa uhkakuvissa Yleisradiosta piirtyy mielikuva valtiojohtoisen journalismin käsikassarasta. Ylen toimintaa on vertailtu Unkariin, jossa sananvapautta on rajoitettu monin keinoin.

Medialiitto lobbaa hallituksen Yle-lakiesityksestä vielä eduskunnan suuntaan. Sitä riepoo muun muassa STT:n uutisten julkaiseminen. Medialiitto varautuu mittailemaan Ylen sisältöjä lain tultua voimaan.

Medialiiton edunvalvonta haisee kauas Ylen sisältöjen sääntelyvaatimuksissa. Sisältöjen rajoittamisen kautta ollaan sananvapauden harmaalla alueella. Kyse on mediatalojen bisneksen turvaamisesta, mutta väärää puuta haukkumalla.

Mediatutkija Anu Koivusen mukaan lopputulos onkin, että ”kansalaisten viestinnällinen epätasa-arvo lisääntyy, kun koulutetut ja hyvätuloiset maksavat premium-sisällöistä ja muille jää se, mitä maksutta saa”.

On sääli, että Medialiitto on lähtenyt lyhytnäköisesti sananvapauden rajoittamisen tielle. Suurimmat paukut olisi syytä panna sosiaalisen median sääntelyn ajamiseen yhteistyössä EU:n kanssa.

Ylen journalististen sisältöjen rajoittaminen on liian helppo ratkaisu toimiakseen. Medialiitto käyttää nyt paukkuja tyhjän perässä juoksemiseen.

Päätoimittaja