Keskusta on sillassa, pohjalla ja vailla itsetuntoa. Näin arvioivat keskeiset keskusta-vaikuttajat itse Iltalehden viime viikonvaihteessa julkaisemissa puolueen sisäpiirin salaisissa sähköpostikeskusteluissa.
Puolue sai viime kuntavaaleissa 17,5 prosentin kannatuksen ja ylivoimaisesti eniten valtuutettuja vaikka oli äänimäärissä vasta kolmas. Nyt kannatus mataa.
Entinen puoluesihteeri Pekka Perttula on todennut, että keskusta on menettänyt perinteisistä kivijaloistaan oman maakuntalehdistön ja vahvan järjestökoneen. Nyt uhattuna on viimeinenkin, vahva asema kunnissa.
Keskustaa provosoidaan herkeämättä oikealta. Kokoomukselle ja perussuomalaisille se on vasemmistohallituksen tai punavihreiden tukipuolue.
Johtavien keskustalaisten kunniaksi on sanottava, että he ovat kestäneet paineet hyvin. Hallituksen linjaa ja puolueen omia saavutuksia puolustavat niin puheenjohtaja Annika Saarikko kuin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinenkin.
Mutta kuinka kauan? Mielipidemittauksissa keskustan kannatus on ollut 11 prosentin kieppeillä ja perussuomalaisten tavoite on kaataa hallitus keväällä keskustan kannatuksen romahdukseen.
Hermostumisen merkkejä on näkyvissä. Kurvinen syytti maanantaina Helsingin Sanomissa hallituskumppani vihreitä politiikasta, jonka takia keskusta joutuu kiusalliseen asemaan, vaikkei hallitus mitään päättäisikään.
Keskustan ja vihreiden keskinäinen nokittelu on leimannut hallitusta alusta asti. Puolueiden – ja miksei koko hallituksenkin – olisi syytä vihdoin käydä ilmapiiriä puhdistava keskustelu, jotta hallitusyhteistyö ei häiriintyisi enempää.
Pelättävissä kuitenkin on, että keskusta monenlaisissa paineissaan nostaa profiiliaan tavalla, joka synnyttää lisää ristiriitoja hallituksessa.
Puolueiden ei ylipäätään kannattaisi astua perussuomalaisten asettamiin miinoihin eikä antaa yhden puolueen sanella keskustelun aiheita tai miettiä liikaa omaa toimintaansa suhteessa heihin. Hallitus on edelleen suosittu. Pidetään se sellaisena omalla pelillä.
Politiikan toimittaja