Lehtikuva/Jussi Nukari

Kommentti: Vasemmistoliitolla on kova työ päästä viime kuntavaalien kannatukseen.

SDP on Ylen tuoreen kuntavaaligallupin perusteella matkalla kohti kuntavaalivoittoa. SDP on ainoa yli 20 prosentin kannatuksen saanut puolue, kun toisena on perussuomalaiset 18,8 ja kokoomus 18,3 kannatuksella.

Kyse on ensimmäisestä Ylen kannatusmittauksesta, jossa on tutkittu puolueiden kuntavaalisuosiota. Näin ollen ei kannata hätkähtää suuristakin kannatusmuutoksista viime kuun mittaukseen, johon Ylen nettisivujen grafiikassa hassusti verrataan.

Kysely vahvistaa jälleen kerran, että keskusta on todella pahoissa vaikeuksissa. Puoluejohdon vuodetut viestit kertoivat, että puheenjohtaja Annika Saarikkoa myöten tilannetta pidetään äärimmäisen vakavana. Noin 13 prosentin kannatus on valtakunnan mahtipuolueeksi asennoituvalle keskustalle todella huono.

Hieman lohtua saattaa tuoda se, että kyselyn tausta-aineiston mukaan vanhoilla tukialueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa puolueen kannatus on edelleen vahvaa. Valtakunnallisesti ajateltuna ongelma on vain se, että noilla tukialueilla asuu koko ajan vähemmän väkeä.

Yli 7 mutta kaukana kasista

ILMOITUS

Vasemmistoliitolle kysely povaa vähintään pienoisia vaikeuksia. Kannatus on 7,2 prosenttia. Vuonna 2017 vasemmistoliitto sai kuntavaaleissa 8,8 prosentin tuloksen.

Tuo ero mahtuu toki kyselyn virhemarginaalin sisään, mutta Ylen kannatusmittauksissa – joissa on siis tutkittu eduskuntavaalikannatusta – vasemmistoliiton kannatus on jumiutunut alle kahdeksan prosentin.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo sanoi KU:n haastattelussa, että puolue ei ole asettanut tarkkaa tavoitetta vaaleihin. Toki tavoitteena on nostaa kannatusta, mikä tällä hetkellä näyttää hyvin vaikeasti saavutettavalta.

Vaikeuksia lisää vielä se, että demarit ovat Sanna Marinin johdolla onnistuneet uusimaan kasvonsa. Viime kuntavaaleihin puolue meni epäsuositun poliitikon johdolla, nyt puoluetta vetää erittäin suosittu ja karismaattinen Marin.

Mutta. Kuntavaalikampanjointi ei ole oikeastaan vielä edes alkanut. Puolueet keräävät helmikuussa vielä täyttä häkää ehdokkaita listoilleen.

Ja kuten ikivanha hokema menee, kuntavaalit käydään jokaisessa kunnassa erikseen. Äänestäjiä kiinnostavat aiheet vaihtelevat erittäin paljon.

Perussuomalaisten into käydä kuntavaaleja EU:n elvytyspaketin ja maahanmuuton ympärillä on siinäkin mielessä mielenkiintoinen. Se on selvää, että viime kuntavaaleista perussuomalaiset tulee kasvattamaan kannatustaan selvästi. 2017 puolue oli hallituksessa, jolloin populisteille usein käy kehnosti.

Kuka äänestää

Perussuomalaisten menestys tulee riippumaan luonnollisesti hyvin paljon äänestysprosentista. Se on perinteisesti alhainen kuntavaaleissa, mikä hyödyttää ainakin kokoomusta.

Kuten eräs vasemmistolainen tiivisti eduskuntavaalien jälkeen, meillä on todella luokkatietoinen porvaristo.

Ikuinen paradoksi Suomessa onkin, että ihmiset äänestävät innokkaimmin presidentinvaaleissa, joissa päätetään hyvin pientä valtaa käyttävästä ihmisestä. Kuntavaaleissa päätetään eniten ihmisten arkeen vaikuttavista asioista, mutta lopputuloksena on alhaisin äänestysprosentti.