Jo useita vaalikausia myrskyisiä tilanteita eduskunnassa aiheuttanut sote-uudistuksen veivaus pyörähtää jälleen käyntiin. Nykyisen hallituksen yli 1 600-sivuinen esityksenjärkäle joutuu valiokuntien syyniin heti kevätistuntokauden aluksi. Esitys pitää sisällään, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa järjestettäisiin. Se pohjautuu niin sanottujen hyvinvointialueiden perustamiselle.
Erityisen paljon töitä on sosiaali- ja terveysvaliokunnalla, joka valmistelee esityksestä mietinnön. Valiokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk.) toiveissa on saada mietintö valmiiksi toukokuussa, jotta eduskunnan täysistunto ehtisi hyväksyä paketin viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Lohi on valmistautunut tiukkaan koitokseen suunnittelemalla valiokunnalle helmikuun alusta lähtien kolme 1,5 tunnin kokousta päivässä neljälle päivälle viikossa kahden kuukauden ajaksi.
– Haluan, että heti alkuun käytetään riittävästi aikaa, ettei tule mitään paniikkia loppuvaiheessa, hän perustelee.
Tiettävästi kaikki valiokunnan jäsenet eivät näin tiivistä käsittelyä ole nähneet tarpeelliseksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on sote-käsittelyn ensi vaiheessa sopinut 128 asiantuntijan suullisesta kuulemisesta.
Lakipaketin pitäisi tulla heinäkuun alussa voimaan, jotta ensi vuoden alkupuolelle kaavailtuihin aluevaaleihin ehditään valmistautua. Tulevien hyvinvointialueiden päättäjillä on ratkaiseva merkitys siinä, miten hyvin uudistuksen tavoitteissa lopulta käytännössä onnistutaan.
Uudistuksen jälkeen julkisista sote-palveluista ja pelastustoimesta vastaisivat 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki vuoden 2023 alusta.
Parannettavaa jää
Sote-uudistuksella on yritetty vastata tulevaisuuden hoito- ja hoivahaasteeseen vuodesta 2005 lähtien siinä onnistumatta. Lohen tavoite on saada hallintouudistus nyt vihdoin valmiiksi.
– Monien edellisten vaalikausien pettymystenkin jälkeen jaksan uskoa, että tässä on edellytykset sille. Perusratkaisu eli se, että palvelut siirtyvät kuntia suuremmille itsehallintoalueille on jo testattu (viime vaalikaudella) perustuslakivaliokunnassa ja todettu parhaaksi mahdolliseksi.
Hän ei usko, että täydellistä ratkaisua syntyy nytkään kertaheitolla, mutta pääasia on, että iso rakenneuudistus etenee.
Uudistuksen tavoitteena on taata kaikille suomalaisille tasa-arvoinen mahdollisuus saada hyvää perustason hoitoa ja hoivaa, ja myös pitkällä aikavälillä hillitä väestön ikääntymisestä johtuvaa sote-menojen kasvua noin puolella miljardilla eurolla vuodessa.
Roolit vaihtuneet
Viime vaalikauden loppumetrien sote-väännöstä otsikoihin nousi eduskunnan käytäville asti kantautunut kovaääninen riitely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Silloisen valiokunnan puheenjohtajan, tuolloin oppositiota edustaneen Krista Kiurun (sd.) sanottiin jarruttaneen käsittelyä tahallaan, mikä sai hallituspuolueiden edustajat ärsyyntymään. Julkisuudessa puhuttiin kaalinrouskutuksesta ja silmien pyörittelystä kokouksissa.
Nyt Kiuru on esityksen vastuuministeri, valiokunnan puheenjohtaja on keskustalainen Lohi ja kokoomus sekä perussuomalaiset istuvat oppositiossa. Kokoomus varsinkin vastustaa jyrkästi hyvinvointialueita.
– Erilaiset näkemykset pitää sallia, mutta toivon, että keskustelu olisi asiallista ja asianmukaista, ettei lähdetä prosessia viivästyttämään ja vaikeuttamaan, vaan yritetään vaikuttaa sisältöön ja arvostellaan sitä, jos on tarve arvostella, Lohi sanoo.
Riisuttu versio viime kauden esityksestä
Hallituksen sote-uudistuksen käsittelyn jatkoaikataulu määräytyy sen perusteella, miten paljon varsinkin perustuslakivaliokunta löytää esityksestä korjattavaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta odottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa maalis-huhtikuussa. Pari aiempien vaalikausien yritystä uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita ovat kompastelleet perustuslakivaliokuntaan.
– Perustuslakivaliokunnan lausunnossa voi tulla eteen edellytyksiä, jotka eivät ole poliittisesti ratkaistavissa, vaan muutokset on välttämätöntä tehdä, jotta esitys voi edetä, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi.
Hallituksen malli on riisuttu versio viime vaalikaudella kariutuneesta esityksestä, mutta täysin ongelmaton ei sekään ole. Sosiaali- ja terveysvaliokunta odottaa erityisesti, miten perustuslakivaliokunta suhtautuu Uudenmaan erillisratkaisuun sekä Länsi-Pohjan kaltaisten jo tehtyjen laajojen ulkoistusten irtisanomisiin ja mitätöinteihin, joista perustuslakiasiantuntijoillakin on erilaisia näkemyksiä.
– Varmasti keskustellaan myös monista, monista yksityiskohdista, jotka liittyvät rahoitukseen ja julkisen ja yksityisen tuotannon kumppanuuteen.
Ei kaadu ulkoistusten mitätöintiin
Esitys ei Lohen mukaan kaadu, vaikka perustuslakivaliokunta tyrmäisi aikeet ulkoistusten mitätöinnistä.
– Sitten ne vain poistetaan. Se ei ole isoin ongelma tässä. Uudenmaan erillisratkaisu on haastavampi. Jos kävisi niin, ettei se mene läpi, joudutaan kenties räätälöimään tilalle malli, joka ei olisi Uudenmaan kunnille mieluisa. Mutta vielä sitä on turha ennakoida liian pitkälle. Etukäteen en halua arvailla perustuslakivaliokunnan kantoja.
Uudistuksen idea on, että perustason sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito yhdistetään saman organisaation alle. Uudellamaalla tämä ei toteutuisi, koska erikoissairaanhoito jäisi edelleen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hoidettavaksi ja Helsinki järjestäisi omat perustason palvelunsa.
Uudellamaalla asuu kolmannes Suomen väestöstä, joiden palvelut järjestettäisiin jatkossa eri tavalla kuin muualla Suomessa. Tämä voi olla perustuslain kannalta ongelmallista.