Lehtikuva/Str

Moni Myanmarissa pelkää tällä hetkellä, että sotilasjuntta on palannut jäädäkseen.

Sotilashallinnon paluu nähdään uhkana maassa viimeisen kymmenen vuoden ajan otetuille pienille demokratian edistysaskelille. Suomen Myanmarin suurlähettiläs Riikka Laatu kokee tulevan vaikeasti arvioitavaksi.

– Mahdotonta sanoa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tällä hetkellä sotilasjuntta on sanonut poikkeustilan kestävän vuoden ajan, mutta viimeksikin piti olla väliaikaista, mutta se kesti yli 30 vuotta, toteaa Laatu.

Vallankaappaus alkoi päivänä, jolloin olisi pitänyt olla maan uuden parlamentin virkaanastujaiset. Myanmarin valtiokansleri Aung San Suu Kyin ja useita ministereitä on pidätetty.

Myanmarissa nuoret ovat hyötyneet viimeisen vuosikymmenen demokratiasta sekä kehityksestä ja sotilasvallankaappaus on todellinen tragedia,

Myös monia puoluevaikuttajia ja aktivisteja on otettu kiinni. Riikka Laatun mukaan huhuja vallankaappauksesta oli ollut liikkeellä, etenkin viikkoa ennen virkaanastujaisia. Sotilasvallankaappaus tuli kuitenkin yllätyksenä.

– Vaikea sanoa, miksi tämä tapahtui. Tilanne hyödyttää vain yksittäisiä henkilöitä, kuten maata nyt johtavaa kenraalia Min Aung Hlaingia, mutta se ei ole edes armeijan etu laajemmin, sanoo Laatu.

ILMOITUS

Vallankaappausten syyt monimutkaisia

Suomen edustusto sijaitsee Myanmarin suurimmassa kaupungissa Yangonissa, hallitus sijaitsee pääkaupunki Nay Pyi Taw´ssa. Katukuvassa Yangonissa tilanne on näkynyt esimerkiksi siten, että ihmiset ovat tehneet paniikkiostoksia.

Suurempaa kaaosta ei kuitenkaan ole syntynyt. Pankkiautomaateille on ollut jonoa ihmisten pyrkiessä nostamaan rahaa ja pankkien ollessa kiinni. Maanantaiaamuna netti- ja puhelinyhteydet olivat jonkin aikaa poikki.

– Vallankaappauksen takana on monia monimutkaisia syitä, mutta ennen kaikkea armeijan johto on ollut järkyttynyt marraskuun vaalien tuloksesta, joissa maata johtanut Kansallisen demokratian puolue (NDL) sai vahvan mandaatin.

Armeija pitää NLD-puoluetta haastajana heidän vallalleen Myanmarissa ja päätti siksi ryhtyä toimiin, kertoo Vasuki Shastry.

Shastry on tietokirjailija sekä associate fellow Aasian-ja Tyynenmeren ohjelmassa Chatham House-tutkimuslaitoksessa.

Vallankaappausta perustellaan väitteillä vaalivilpistä

Armeija on perustellut vallankaappausta vaalivilppiepäilyillä marraskuun vaaleissa ja on nyt aikeissa järjestää uudet vaalit. Suurlähettiläs Laatu torjuu armeijan väitteen vaalivilpistä

– Väitteissä vaalien vilpillisyydestä ei ole perää, kehittyvissä valtioissa vaalien järjestämisessä on aina joitain haasteita. Paikalliset vaalitarkkailijat ovat todenneet vaalien olleen vapaat.​ ​Kansainvälisiä vaalitarkkailijoita ei koronatilanteen vuoksi päässyt maahan.

Useat kansainväliset tahot ovat niin ikään todenneet, ettei vaaleissa ole ollut juurikaan moitittavaa. Valtaosa maan 37 miljoonasta äänioikeutetusta pääsi äänestämään ja maata viimeiset viisi vuotta hallinnut Kansallisen demokratian puolueen (NDL) sai vahvan kannatuksen.

Noin 1,5 miljoonalta äänioikeutetuilta oli kuitenkin poliittisista ja muista syistä viety äänioikeus. Muun muassa rohingya-muslimeilla ei ole oikeutta kansalaisuuteen tai muita kansalaisoikeuksia.

Aung San Suu Kyin ja NLD-puolueen hallinnon toimet rohingya-muslimien vainon helpottamiseksi ovat olleet heikkoja, mikä on yhdessä hitaan demokratia-kehityksen kanssa pilannut Suu Kyin maineen maailmalla.

Laatu uskoo vallankaappauksen todennäköisesti vaikuttavan vähemmistöjen asemaan ennen kaikkea koko maan yleisen kurjistumisen kautta.

Pieniä askeleita kohtia demokratiaa

Myanmarissa tapahtui sotilasvallankaappaus vuonna 1962, jonka jälkeen sotilasjuntta hallitsi Myanmaria 1980-loppuun saakka. Elokuussa vuonna 1988 maassa alkoi kansannousu, joka tukahdutettiin väkivaltaisesti.

Kapinan kukistamisen jälkeen opposition kärkihahmoksi nousi Myanmarin itsenäisyystaistelun 1940-luvulta sankarin kenraali Aung Sanin tytär Aung San Suu Kyi.

Aung San Suu Kyin voitti vaalit jo 1990, mutta sotilasjuntta kieltäytyi silloinkin hyväksymästä vaalitulosta. Tästä alkoi Suu Kyin kotiaresti- ja vankilakierre.

Vuonna 2015 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Suu Kyi nousi valtaan vaaleissa murskavoitolla ja hänen puolueensa muodosti hallituksen. Hänen henkilökohtainen suosionsa sekä NLD:n puolueen kannatus ovat pitkälti säilyneet.

Armeija on kuitenkin säilyttänyt koko ajan vahvan otteen Myanmarissa. Armeijan vuonna 2008 kirjoittama perustuslaki turvaa sille 25 prosenttia parlamentin paikoista ja sillä on vahva ote myös muista instituutioista.

Maan perustuslain muuttaminen vaatii 75 prosenttia äänistä parlamentin ylä- ja alahuoneessa, mikä tekee perustuslain muuttamisesta ilman armeijan hyväksyntää käytännössä mahdotonta, koska parlamentissa on edustettuna myös armeijaa lähellä oleva USDP-puolue.

Kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan apua

Vasuki Shastryn mukaan nuoret Myanmarissa ovat hyötyneet viimeisen vuosikymmenen demokratiasta sekä kehityksestä ja on todellinen tragedia, jos armeija heikentää heidän tulevaisuuttaan.

Myanmarilainen nuori aktivisti ja tv-juontaja Thinzar Shunlei Yi toteaakin Facebookissa, kuinka kaikkien näennäisten demokratiaesitysten ja -draamojen jälkeen armeija on nyt paljastanut todelliset kasvonsa.

Hänen mukaansa Myanmarissa viimeisen noin kymmenen vuoden ajan nähty demokratia ei ole ollut todellista​.

Vasuki Shastryn mukaan ei ole selvää mitä tulevina kuukausina tapahtuu ja neuvotteleeko armeija jonkinlaisen ratkaisun Aung San Suu Kyin kanssa.

Shastryn mielestä kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan apua, jotta demokraattinen hallinto saadaan palautettua Myanmariin sekä Rohingyojen oikeuksien puolesta.