Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkoi maanantaina sotarikosoikeudenkäynti Suomessa yli kymmenen vuotta asuneen sierraleonelaismiehen syytteistä.
Syyttäjän mukaan Gibril Massaquoi, 51, tappoi itse tai käski komennossaan olleita sotilaita tappamaan kymmeniä siviilejä ja aseista riisuttuja sotilaita Liberian sisällissodan aikana vuosina 1999–2003. Syyttäjän mukaan osa uhreista, joiden joukossa oli myös lapsia, poltettiin elävältä.
Länsiafrikkalaisissa Liberiassa ja Sierra Leonessa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Syyttäjän mukaan Massaquoi oli erittäin korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli Sierra Leonen lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Syyttäjän mukaan mies oli yksi ryhmän komentajista ja johtohenkilöistä.
Murhien lisäksi Massaquoita syytetään törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Syyttäjä vaatii hänelle elinkautista vankeusrangaistusta.
Syytetty epäilee joutuneensa koston kohteeksi
Massaquoi kiistää kaikki syytteet. Puolustuksen mukaan hän ei ollut Liberiassa väitettyjen rikosten tekoaikaan.
Syyttäjä ei ole pystynyt määrittämään epäillyille rikoksille tarkkoja tekoaikoja, mutta on katsonut, että suuressa osassa syytteistä tarkempi tekoaika alkaa todennäköisesti kesäkuusta 2001 ja ulottuu pisimmillään vuoden 2002 loppuun. Puolustuksen ennakkovastauksen mukaan Massaquoi ei ole ollut Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen.
Syytettyä on määrä kuulla oikeudessa ensi viikolla.
KRP:n esitutkintamateriaalin mukaan mies on asunut Suomessa vuodesta 2008 ja hänellä on pysyvä oleskelulupa. Sierra Leonen sisällissodan jälkeen Massaquoi suostui todistamaan sodan julmuuksia käsitelleessä erityistuomioistuimessa, minkä takia hän pääsi tuomioistuimen suojeluun ja hänet sijoitettiin sittemmin Suomeen.
KRP:n tutkinta alkoi vuonna 2018 sen jälkeen kun sveitsiläinen Civitas Maxima -kansalaisjärjestö ja sen liberialainen sisarjärjestö Global Justice and Research Project toimittivat Suomen viranomaisille tietoja Massaquoin epäillyistä teoista.
KRP:n kuulusteluissa Massaquoi sanoi, ettei ollut aktiivinen taistelija vuoden 1996 jälkeen tai aktiivinen sotilas tai komentaja vuonna 2000 tai sen jälkeen. Hän epäili myös, että jotkut yrittävät kostaa hänelle sen, että hän todisti Sierra Leonen erityistuomioistuimessa.
Syyttäjä: Pakoon yrittäneitä siviilejä jahdattiin ja tapettiin
Syyttäjän mukaan RUF muistutti organisaatioltaan perinteistä sotilasarmeijaa, ja syyttäjän haastehakemuksessa sen taistelijoita nimitetäänkin sotilaiksi. Haastehakemuksen mukaan Massaquoi ja hänen sotilaansa syyllistyivät rikoksiin muun muassa Pohjois-Liberiassa sijaitsevalla Lofan alueella.
Siellä Massaquoi käski syyttäjän mukaan sotilaitaan etsimään taisteluja paenneita siviilejä paikallisista kylistä ja niitä ympäröivistä sademetsistä. Sotilaille sanottiin, että siviilit olivat liittoutuneet vihollisen kanssa.
Syyttäjän mukaan sotilaat kuljettivat siviilit Kamatahun Hassala -nimiseen kylään, missä he Massaquoin käskystä sulkivat suurimman osan heistä taloihin, jotka sytytettiin palamaan. Lisäksi noin kymmenen lasta suljettiin kylän keskuskeittiöön, joka Massaquoin käskystä myös poltettiin, syyttäjä sanoo.
– Massaquoi on tappanut ja antanut komennossaan olleille sotilaille osoittamansa tappamiskäskyt vakaasta harkinnastaan. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen sen, että edellä tarkoitetuissa tilanteissa tapetut aseettomat sisällissodan runtelemat siviilihenkilöt ja aseista riisutut sotilaat olivat täysin puolustuskyvyttömiä Massaquoihin ja hänen komennossaan olleisiin aseistettuihin sotilaisiin nähden, jokaisen siviilihenkilön ja sotilaan tappo on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoo haastehakemuksessaan.
Syyttäjä: Uhrien ruumiita silvottiin ja syötiin
Syyttäjän mukaan Massaquoi ja hänen komennossaan olleet sotilaat myös silpoivat uhriensa ruumiita Kamatahun Hassalassa. Massaquoin käskystä silvottujen ruumiiden osista valmistettiin ruokaa, jota myös hän söi, syyttäjä sanoo.
Massaquoita syytetään myös seitsemän naisen raiskaamisesta ja murhaamisesta samassa kylässä. Syyttäjän mukaan sotilaat riisuivat ja sitoivat uhrit Massaquoin käskystä, minkä jälkeen sotilaat ja Massaquoi raiskasivat heidät. Lopuksi naiset tapettiin Massaquoin käskystä, haastehakemuksessa sanotaan.
Syyttäjän mukaan miehen rikokset eivät kohdistuneet vain niiden kohteina olleisiin yksittäisiin henkilöihin, vaan myös ihmisyyteen laajempana suojelukohteena.
Syyttäjän mukaan Kamatahun Hassalan tapahtumien lisäksi Massaquoin komentamat sotilaat myös muun muassa ampuivat väkijoukkoon Liberian pääkaupungissa Monroviassa. Osa siviileistä kuljetettiin tukikohtaan, missä Massaquoi syyttäjän mukaan ampumalla ja veistä käyttämällä tappoi heistä kymmeniä.
Syyttäjän mukaan miehen rikokset eivät kohdistuneet vain niiden kohteina olleisiin yksittäisiin henkilöihin, vaan myös ihmisyyteen laajempana suojelukohteena.
– Massaquoin syyksi väitetyt erityisen julmat ja raa舗at rikokset ovat aiheuttaneet ainakin kymmenille ihmisille ruumiillista ja henkistä kärsimystä ja vahinkoa. Massaquoin rikosten kohteina olleiden henkilöiden perheille ja suvuille rikokset ovat aiheuttaneet korvaamatonta henkistä kärsimystä ja vahinkoa. Massaquoin rikokset ovat vaikutuksiltaan siten olleet laajakantoisia ja perusluonteeltaan vakavia.
STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.