Antti Yrjönen

Jotta ansiosidonnaisen porrastamisella saadaan laskentamalleissa työllisyysvaikutuksia, pitää turvaa leikata eikä porrastaa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen pomppasi jälleen esiin torstaina eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tv-tentissä. Erityisesti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo painotti, että porrastuksella voidaan luoda työpaikkoja.

Jos muutoksella halutaan saada aikaiseksi työllisyysvaikutuksia, tarkoittaa se kuitenkin ansiosidonnaisen leikkaamista. Tämä johtuu siitä, että työllisyysvaikutuksia saadaan laskentamalleissa näkyviin sosiaaliturvaa leikkaamalla.

– Juuri näin. Laskentamallit lähtevät siitä, että työn tarjonta lisääntyy, kun työttömyysturvaa leikataan eli ollaan valmiita vastaanottamaan heikompilaatuista työtä. Se perustuu siihen.

– On eri asia, miten hyvin laskentamallit pitävät tosielämän kanssa paikkaansa. Se on yksi kysymys, toteaa keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Toinen kysymys on hänen mukaansa sitten se, onko leikkauksella tai lyhentämisellä ylipäänsä järkevää edistää työllisyyttä.

ILMOITUS

– Tätä kautta voidaan kyllä lyhentää työttömyysjaksoja eli ihmiset työllistyvät nopeammin heikompilaatuisiin työpaikkoihin. Se tarkoittaa myös, että työttömyysjaksoja on useammin.

Alun korotus tuo suuren leikkauksen

Jos ansiosidonnaista lähdettäisiin oikeasti pelkästään porrastamaan, tulee eteen useampia ongelmia. Sinänsä porrastus olisi Lainàn mukaan mahdollista tehdä kustannusneutraalisti – ainakin laskennallisesti. Eli turvaa nostetaan työttömyysjakson alusta ja leikataan lopusta. Mutta.

– Tentissä (vasemmistoliiton varapuheenjohtaja) Jussi Saramo toi aika hyvin esiin, että jos halutaan korottaa alusta ja pienentää lopusta, pienikin korotus alkuun tarkoittaa hyvin suurta leikkausta loppuun, Lainà kertoo.

Tämä selittyy sillä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan käyttäjiä on luonnollisesti alussa enemmän kuin sen loppupuolella. Porrastaminen olisikin mahdollista tehdä toisinpäin, Lainà sanoo ja mainitsee Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen.

– Ei ole mitenkään ilmiselvää, että porrastaminen tarkoittaa porrasta alaspäin. Se voi tarkoittaa porrasta ylöspäin. Vakuutusnäkökulmasta voi olla järkevää porrastaa ylöspäin eli alussa työttömyysturva olisi alhaisempi ja se nousee myöhemmin.

Tässä mallissa idea on eräänlainen sosiaalivakuutus.

– Kun joutuu työttömäksi, hyvin todennäköisesti on kertynyt säästöjä. Toisin sanoen tarve sosiaaliturvalle on alhaisempi alussa kuin myöhemmin.

Mystinen piikki

Torstain tentissä mainittiin myös jälleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymiseen liittyvä niin sanottu työllistymispiikki. Sillä esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho perusteli, miksi kannattaa ansiosidonnaisen porrastamista.

– Piikki näyttää korkealta, koska melkein kaikki ovat työllistyneet jo ennen sitä. Siellä on todella vähän työttömiä enää jäljellä, Lainà huomauttaa.

Hän sanoo laskeneensa, mitä tuo piikki numeroiden valossa tarkoittaa.

– Ensimmäisillä etuusviikoilla työllistyy 20–25 000 ihmistä. Kun lopun työllistymispiikki nousee lopussa, se on noin 2 000–3 000. Eli piikki on lopussa noin kymmenen kertaa pienempi kuin alussa.

Ja kuten yllä olevasta twiitistä huomaa, piikin jälkeen työllistyminen romahtaa lähes nollaan. Eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan käyttäjistä valtaosa työllistyy nopeasti. Pitempään ansiosidonnaisella pysyvillä on usein muita – esimerkiksi osaamiseen – liittyviä ongelmia uuden työpaikan löytämisessä.