Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei säästele sanojaan hyökätessään keskustaa vastaan. Kuntavaaleissa puolueen tavoitteena on vallata kannatusta keskustalta.
– On erittäin ilmeistä – välillä jopa koomisuuteen asti, että perussuomalaiset kampeavat keskustaa irti hallituksesta. Strategiana ihan ok, mutta liian ilmeinen onnistuakseen, arvioi pitkän linjan ekonomisti Ralf Sund.
Kansan Uutisten pyynnöstä Sund kommentoi muutamia puolueen omille kannattajilleen suuntaamia kuntavaaliviestejä. Perussuomalaiset kosiskelee ydinkannattajiaan vetoamalla ”haittamaahanmuuttoon” maanantaina julkaisemassaan kuntavaaliohjelmassa.
Jos olisi jokin tuloraja, jotkut matalapalkka-alat jäisivät vaille maahanmuuttajatyöntekijöitä.
Maahanmuuttovastaisuutta nostattavat kommentit lipeävät todellisuudesta sivuun ellei nyt aivan valheiden, mutta kuitenkin tarkoitushakuisuuden kaidalle polulle.
Sund näkee perussuomalaisten voimakkaan maahanmuuton rajoittamisen linjan makrotasolla erittäin ongelmalliseksi.
– Vinoutunut ikäpyramidimme on kansantalouden yksi vakavimpia pulmia, josta koituvia ongelmia voidaan maahanmuutolla lievittää. Maahanmuutto on enemminkin osa ratkaisua, sanoo Sund.
Halla-aholla puurot ja vellit sekaisin
Halla-ahon mukaan työperäisessä maahanmuutossa ongelmana on, etteivät Suomeen tulevat työlliset pysty elättämään itseään palkallaan ja yhteiskunta joutuu kompensoimaan pieniä palkkoja tulonsiirroilla.
– Tämähän on koko yhteiskunnan ongelma, ei maahanmuuton. Iät ajat meillä on ollut matalapalkka-aloilla tilanne, jossa tulonsiirroilla on tuettu pienipalkkaisia. Tyypillisin on palkan lisäksi maksettava asumistuki. On ollut ennen maahanmuuton kasvua ja on sen aikana myös. Tässä menee puurot ja vellit sekaisin, sanoo Sund.
Halla-ahon mukaan työperäisen maahanmuuton seurauksena tulonsiirroilla elävien ihmisten määrää voitaisiin rajoittaa asettamalla vähimmäisansioraja Suomeen tuleville ihmisille esimerkiksi 3 000 euroon.
Mediaanipalkka on Suomessa reilu 3 000 euroa. Yli 60 prosenttia palkansaajista saa pienempää palkkaa kuin keskimääräinen kuukausiansio. Esimerkiksi kunnissa ja palvelualoilla tehdään työtä lähempänä kahdentuhannen kuin kolmentuhannen palkalla.
– Tällainen raja saisi aikaan sen, että esimerkiksi bussikuskeista saattaisi tulla äkkiä aikamoinen pula. Sosiaaliturvan – lähinnä toimeentulotuen – raja on todella alhainen. Merkittävin ”sosiaaliturva” on asumistuki, jonka maksu on kiinni asumiskuluista, perhekoosta ja tuloista, muistuttaa Sund.
Sund pitääkin perussuomalaisten ajattelussa kummallisena ajatusta, että yhteiskunnallinen ongelma työssäkäyvistä ”köyhistä” ja pääkaupunkiseudun lähinnä asumiskustannusten hurja noususta puetaan maahanmuuton ongelmaksi.
– Aikamoinen ajatusvirhe. Tendenssinä on suurennella mikroskooppisen kokoisia havaintoja, sanoo Sund.
”Tyypillinen populistinen väite”
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos puolestaan väittää, että Suomeen tulevien työntekijöiden vuoksi matalapalkka-alojen palkkakehitys pysähtyy.
– Maahanmuuttajat työskentelevät paljon matalapalkka-aloilla. Väite siitä, että ne erikseen painaisivat palkkoja vielä alemmaksi ei ole totta ainakaan laajassa mitassa. Ravintola-, siivous- ja rakennusaloilla noudatetaan nykyään pääsääntöisesti tessejä. Näin on myös kuljetusalalla pois lukien taksit, sanoo Sund.
– Tämä on tyypillinen populistinen väite. Asiassa on siteeksi totta, mutta hyvin vähän, ja sitä suurennellaan.
Sundin mukaan väitteen ydin piilee ajatuksessa, että maahanmuuttajat aiheuttavat tai ylläpitävät matalapalkkaisuutta.
– Tämä on väite, jolla ei ole tutkimustukea. Loogisesti jossain määrin voisi näin olettaa, koska tiedämme, että maahanmuuttajien järjestäytyminen on alempaa kuin kotosuomalaisten, jolloin voidaan ajatella, että neuvotteluvoimaa on palkansaajilla vähemmän.
– Tällekään ei äkkiseltään katsottuna löydy tilastollista vahvistusta, sanoo Sund.
”Tullaan vanhaan kokoomuslaiseen väitteeseen”
Perussuomalaiset vaativat tuloraja väittäen Suomessa olevan jo valmiiksi paljon ihmisiä työtä vailla, jotka tekisivät työtä nykyistä paremmalla palkalla.
– Tämä tulorajavaatimus on kummallinen. Palkkataso määritellään tesseillä. Siihen ei tietystikään maahanmuuttomääräyksillä voi puuttua. Jos olisi jokin tuloraja, jotkut matalapalkka-alat jäisivät vaille maahanmuuttajatyöntekijöitä. Tämänkaltaista rusinat pullasta -politiikkaa harjoitetaan muun muassa Sveitsissä, sanoo Sund.
Hän pitääkin väitettä korkeamman palkkatason houkuttelevuudesta aika erikoisena.
– Tässä tullaan siihen vanhaan kokoomuslaiseen väitteeseen, että liian runsaat tulonsiirrot estävät hakeutumisen töihin. Tätä on koitettu selvittää, mutta mitään isoa näyttöä asiasta ole.
– Implisiittisesti väite pitää sisällään toisen väitteen, jonka mukaan maahanmuuttajat painavat palkkoja alas. Näin voinee jossain pienessä määrin olla, mutta missä näyttö, kysyy Sund.