Lehtikuva/Ben Stansall

EU on maksanut Astra Zenecalle 336 miljoonaa euroa, jotta tuotantokapasiteetti saadaan kuntoon. Nyt toimitukset kuitenkin viivästyvät.

Europarlamentaarikko Silvia Modigin (vas.) mukaan koronarokotteita pitää kohdella julkishyödykkeinä. Joidenkin rokotevalmistajien kyseenalaiselta vaikuttava toiminta alleviivaa vaatimusta entisestään.

Modig esittääkin, että koronarokotteiden patenttisuojasta on luovuttava pandemian ajaksi.

– Se on perusteltua, sillä rokotteiden kehittämiseen ja hankkimiseen on laitettu paljon veronmaksajien rahaa. Joidenkin rokotevalmistajien viimeaikaiset viivästysilmoitukset ja kyseenalaiselta vaikuttava toiminta alleviivaavat vaatimusta entisestään.

Lääkeyhtiö Astra Zeneca ilmoitti viime viikolla, ettei se pysty toimittamaan Euroopan unionille luvattuja rokoteannoksia luvatussa aikataulussa. EU on ollut tyytymätön yhtiön antamiin vastauksiin tuotannon viivästymisestä. Samaan aikaan yritys on myynyt ja toimittanut rokotteita muualle. Unioni on maksanut Astra Zenecan koronarokotteen kehitystyöstä ja tuotantokapasiteetin varmistamisesta 336 miljoonaa euroa.

– Rahaa maksettiin etukäteen nimenomaan, jotta yritys saisi tuotantokapasiteetin kuntoon, Modig sanoo.

ILMOITUS

– Jos Astra Zenecan rokotteiden patentit ja lisenssit olisivat avoimia, rokotteita olisi nyt mahdollista valmistaa myös muualla kuin yksittäisten lääkeyhtiöiden tuotantolaitoksissa. Se lisäisi ja nopeuttaisi rokotteen saatavuutta.

Rokotteita ei olisi ilman julkisia varoja

Modig sanoo, että nyt puhutaan ihmisten terveydestä ja ihmishenkien säästämisestä. Lääkeyhtiöiden patenttioikeudet ja immateriaalioikeudet eivät saa hidastaa koronarokotteiden tuotantoa ja jakelua. Eivätkä lääkeyhtiöt saa pyrkiä tekemään voittoa rokotteilla, joiden kehitys on pääasiassa rahoitettu julkisin varoin.

– Näitä rokotteita ei olisi edes olemassa vielä, ellei niiden kehittämiseen olisi käytetty paljon julkisia varoja. Niin kauan kuin immateriaalioikeudet koronarokotteisiin kuuluvat lääkeyrityksille, ne ovat yksityisomistuksessa olevia rokotteita, eivätkä julkisia hyödykkeitä, joihin kaikilla on oikeus, Modig lisää.

Hänen mukaansa koronarokotteiden lisäksi myös koronaviruslääkkeisiin ja muuhun teknologiaan liittyvistä patenteista on luovuttava väliaikaisesti, jotta potilaat köyhimmissä maissa saavat helpommin rokotteita ja lääkkeitä.

– Koronan hoitoon ei saa syntyä kaksia markkinoita, joissa varakkaat ja köyhemmät maat ovat eri asemassa. Kukaan ei ole suojassa virukselta ennen kuin kaikki ovat.

Länsimaat vastustavat

Intia ja Etelä-Afrikka ehdottivat lokakuussa WTO:lle, että tietyistä immateriaalioikeuksista luovuttaisiin COVID-19-pandemian aikana. EU, Iso-Britannia ja esimerkiksi Yhdysvallat vastustivat aloitetta.

Modig vaatii rokotesopimuksiin lisää avoimuutta.

– Julkista rahoitusta saavien yhtiöiden on kannettava vastuunsa ja osallistuttava yhteisen asian edistämiseen oman etunsa ja voitontavoittelun sijaan. Meillä on oikeus ja velvollisuus vaatia rokotesopimuksiin avoimuutta. Vain avoimuutta lisäämällä lisätään myös ihmisten luottamusta ja torjutaan väärää tietoa.

Silvia Modig on Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsen.