Lehtikuva/Roni Rekomaa

Opposition vastustamasta korvauksesta 42 prosenttia maksettiin lapsiperheille. Toimeentulotuen saajien määrä kasvoi viime vuonna vain hieman toissa vuodesta

Toimeentulotuen saajien määrä kasvoi viime vuonna vain hieman edelliseen vuoteen verrattuna, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kelan yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta.

Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi koko maassa viisi prosenttia. Kelan tutkijan Tuija Korpelan mukaan luku on odotettua vähemmän.

– Ensisijaiset etuudet ja esimerkiksi yrittäjille poikkeuksellisesti annettu oikeus työttömyysturvaan vaikuttaisivat turvanneen useimpien toimeentulon niin, ettei tarvetta turvautua viimesijaiseen tukeen syntynyt, Korpela arvioi tiedotteessa.

Eniten kasvoi 18–24-vuotiaiden perustoimeentulotukea saavien naisten määrä, joka oli kymmenen prosenttia suurempi kuin vuonna 2019. Perustoimeentulotuen tarve kasvoi eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Kaikkiaan perustoimeentulotukea maksettiin viime vuonna yli 288 000 kotitaloudelle, joissa asui reilut 417 000 ihmistä eli 7,5 prosenttia väestöstä. Kokonaiskustannukset olivat nettona 784 miljoonaa euroa sisältäen väliaikaisen epidemiakorvauksen kustannukset.

ILMOITUS

Kuntiin osoitettujen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea koskevien hakemusten määrä väheni hieman viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna.

Epidemiakorvausta sai yli 227 000 ihmistä

Perustoimeentulotuen väliaikaista epidemiakorvausta sai reilut 227 000 ihmistä lähes 154 000 kotitaloudessa. Korvausta saaneista kotitalouksista yli kolme neljästä oli yhden hengen kotitalouksia ja noin viidennes lapsiperheitä.

Euromääräisesti yhden hengen kotitalouksien osuus oli 54 prosenttia ja lapsiperheiden 42 prosenttia, koska korvaus maksettiin kotitalouden henkilöiden lukumäärän mukaan.

Väliaikaista epidemiakorvausta maksettiin loppuvuoden aikana niille toimeentulotuen asiakkaille, jotka saivat perustoimeentulotukea koronakevään aikana. Korvauksen määrä oli 75 euroa kuukaudessa henkilöä kohden. Tarkoituksena oli tukea heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, joiden elämään korona toi ylimääräisiä kustannuksia.

Syksyllä eduskunnassa oppositio vastusti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen esittelemää epidemiakorvausta.

Palvelut ja etuudet joustivat

Epidemia osoitti, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on tarvittaessa joustava. Kelassa helpotettiin toimeentulotuen hakukäytäntöjä ja panostettiin erilaisiin viestintäkanaviin koronaepidemian vuoksi.

Myös kuntien sosiaalityössä otettiin käyttöön uusia toimintatapoja. Kunnissa koronaepidemian vuoksi viritettyjä uusia tukimuotoja sosiaalityön asiakkaille olivat esimerkiksi päivystyspuhelin, keskitetty asiakasohjaus ja ohjauksen lisääminen matalan kynnyksen toimipaikoissa.

Muutamassa kunnassa taloudellista tukea täydennettiin myös vähävaraisille suunnatulla ylimääräisellä taloudellisella tuella, kuten järjestöjen kautta saatavilla lahjakorteilla.

Yhteistyö kuntien ja Kelan välillä parantui monissa kunnissa koronaepidemian aikana.

– Tutkimuksemme tulokset vahvistavat jo aiempia havaintoja siitä, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä voi tarvittaessa toimia hyvinkin joustavasti ja ihmisten muuttuneisiin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, sanoo THL:n erikoistutkija Merita Jokela.