Vasemmistoliitosta ihmetellään sitä, että vihreät lähtevät kuntavaaleihin koulutusta puolustavalla puheenvuorolla, vaikka ovat vastikää olleet leikkaamassa Helsingissä kasvatuksesta ja koulutuksesta peräti 22 miljoonaa euroa kuluvan vuoden budjetissa. Turussa vihreät hyväksyi budjetin, jossa leikkaus on viisi miljoonaa euroa.
– Me halua toistaa 90-luvun laman virheitä, Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kirjoitti sunnuntaina pitkässä twiittiketjussaan.
– 90-luvun jälkimainingeissa päätösvaltaa koulutuksesta siirrettiin kunnille. Kunnat ovat paljon vartijoina. Kuntavaaleissa ratkaistaan siirtyykö Suomi koronan jälkeen kasvun ja hyvinvoinnin vai leikkausten ja eriarvoistumisen tielle
Hämärtävää tarinallisuutta
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, helsinkiläinen Paavo Arhnmäki totesi olevansa täysin samaa mieltä Ohisalon kanssa.
– Sitä olen vaan jo pidempään ihmetellyt, miksi esimerkiksi Helsingissä vihreät olivat valmiita leikkaamaan koulutuksesta, kun valtakunnan tasolla olemme toimineet hyvässä yhteistyössä tukeneet kuntia ja koulutusta, hän kysyi.
Kansanedustaja Veronia Honkasalo (vas.) totesi olevansa täysin samaa mieltä Ohisalon kanssa siitä, ettei 90-luvun laman virheitä saa nyt toistaa ja siksi kasvatukseen ja koulutukseen satsaaminen on kunnissa niin tärkeää.
– Mutta, Honkasalo sanoo.
– Tällainen politiikan tunteisiin vetoava tarinallistaminen tilanteessa, jossa Vihreät viime syksynä yhdessä kokoomuksen ja demareiden kanssa hyväksyi Helsingissä budjetin, joka leikkaa kasvatuksesta ja koulutuksesta peräti 22 miljoonaa, on vain kertakaikkisen härskiä.
Honkasalo varoittaa siitä, että mielikuvapolitikointi on hämärtää demokratiaa.
– Siksi on tehtävä näkyväksi se, minkälaisia päätöksiä kaupungissa todellisuudessa tehdään ja mitä eroja puolueiden välillä on, hän toteaa.
Hän arvioi, että kuntavaalien alla tunteisiin vetoavat tarinallistavat kertomukset tulevat lisääntymään.
– Äänestäjälle voi olla vaikea erottaa, minkälaista politiikkaa kukin puolue todellisuudessa ajaa, hän sanoo ja muistuttaa siitä, että vasemmistoliitto esitti syksyllä, että kasvatuksen ja koulutuksen budjettiaukko Helsingissä olisi paikattu.
Velkaa ei saatu
Ohisalo sai palautetta myös aukosta lähihistorian tuntemuksessaan.
Ohisalo kertoi aloittaneensa koulunkäynnin syksyllä syksyllä 1992, kun Suomen talous oli syvässä kriisissä.
– Elvyttävän politiikan sijaan Suomessa valittiin tiukka leikkausten linja, hän kritisoi.
Monet tahot korjasivat Ohisalon käsitystä ja korostivat, että tuohon aikaan elvyttäminen oli mahdotonta, koska Suomi ei saanut lainaa mistään. Huomautettiin myös, että tuolloin vallassa ollut Esko Ahon (kesk.) hallitus ei leikannut.
– Mukana olleena voin todeta että Suomi elvytti lainarahalla juuri niin paljon kuin sai lainaa. Suhteellisesti velkaelvytys oli tuolloin käsittääkseni suurempaa kuin nyt, kirjoitti muun muassa Esa Härmälä, joka toimi lama-ajan pääministerin Esko Ahon erityisavustajana.
Myös Ohisalon puoluetoveri, pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Osmo Soininvaara tarkensi Ohisalon käsitystä.
– Hallituksen retoriikka oli “vastuullisuutta” velkaantumisen sijaan ikään kuin laman syventäminen menoja karsien olisi ollut hallituksen tietoista politiikkaa. Sittemmin on käynyt ilmi, että velkaa ei enää saatu. Vuosien 1988-91 talouspolitiikka vahvoine markkoineen oli tuhoisaa.