Hallitus onnistui kampittamaan olosuhteisiin nähden hyvin koronakriisiä viime kevään aikana. Myöskään taloudelliset vahingot eivät ole olleet niin mittavia kuin viime keväänä pelättiin. Hallitus pelasti yrityksiä konkursseilta eikä työttömyys kohonnut 1990-luvun malliin.
Koronakriisin myrskyn silmään joutunut pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus säilytti mielipidemittausten mukaan myös kansalaisten luottamuksen. Pääsääntöisesti kansalaiset luottivat viisikon – Sanna Marin, Katri Kulmunin (kesk.), Maria Ohisalon (vihr.), Li Anderssonin (vas.) ja Anna-Maja Henrikssonin (rkp.) koronatoimiin.
Suomessa ei ole ollut laajoja mielenosoituksia koronarajoituksia vastaan, kuten esimerkiksi Saksassa nähtiin tai viime aikoina Hollannissa ja Tanskassa. Myöskään maailmalla jyllänneet salaliittoteorioiden vaihtoehtoiset mallit eivät villinneet suomalaisia. Suomessa luotettiin viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin.
Viime keväänä eduskunnassa olisi päätös olisi syntynyt päätös poikkeustilasta, vaikka kynnyksenä olisi ollut eduskunnan määräenemmistö.
Hallituksen koronajohtamista ruoditaan kahdessa tammikuussa ilmestyneessä raportissa, Sitran julkaisemassa ja toimittaja, tietokirjailija Matti Mörttisen toimittamassa Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa ja Deloitten Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista.
Molemmat selvitykset pohjautuvat keskeisesti koronapäätöksenteossa mukana olleiden poliittisten toimijoiden ja virkamiesten kymmeniin haastatteluihin.
Poikkeustilan julistaminen dramaattisin hetki
Dramaattisin hetki koronakriisissä koettiin, kun harmaana, maaliskuun 16.päivänä Suomeen julistettiin poikkeustila ja otettiin valmiuslait käyttöön.
Valmiuslait on säädetty lähinnä sotatilaa ajatellen, vaikka lakien käyttö on mahdollista muissakin kriiseissä. Valmiuslakien käyttöönottoa on harjoiteltu lähinnä puolustusvoimissa.
Puolustusministeriö oli koronakriisin aikana marginaalissa lukuun ottamatta Uudenmaan sulun valvonnan avustamista rajavalvonnassa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisan Pekonen (vas.) totesi kesäkuussa Kansan uutisten haastattelussa, ettei mitään käsikirjaa ollut koronatoimenpiteiden pohjaksi.
Valmiuslakien käyttöönottoa epäröitiin hallituksessa. Selvitysten mukaan päätös poikkeustilasta syntyi kuitenkin yllättävänkin yksimielisesti ja kivuttomasti sekä hallituksessa että eduskunnassa. Myös oppositio tuki hallituksen esitystä valmiuslaeista.
Kevään aikana pääsääntöisesti – niin kansalaiset kuin poliitikot – kokivat olevansa samassa veneessä. Kesäkuussa Pekonen kuvaili hämmästyneensä siitä, mitä tiukempia koronarajoituksia hallitus on antanut, sitä enemmän on tullut kiitosta.
Ja päinvastoin. Rajoitusten purkamisesta ihmiset hätääntyivät ja hermostuivat.
Koronarauha rikkoutui välikysymykseen
Poliittinen koronarauha hallituksen ja opposition välillä rikkoutui lopullisesti, kun kokoomus esitti lokakuun alussa epäluottamusta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) maskeista.
Hallitus näytti varsin yksituumaiselta koronaepidemian alkumetreillä. Raporttien mukaan jännitteitä ja erilaisia näkemyksiä hallituksen sisällä kuitenkin oli, mutta ne kyettiin sovittelemaan.
Närää näyttää joissakin aiheuttaneen STM:n roolin korostuminen päätöksenteossa. Julkisuudessa tämä näkyi Kiurun ja elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) välisenä nokitteluna ravintoloita ja matkailua koskevista rajoituksista.
Lintilä puolusti yritysten näkökulmaa Kiurun puolustaessa terveysturvallisuutta. Tulevien pandemioiden hallinnassa korostunevat alusta lähtien viime vuoden kriisiä enemmän nyt vähemmälle jääneet sosiaaliset, taloudelliset ja juridiset painotukset.
Marinin ja Kiurun yhteistyö korostunut
Mörttisen tulkinnan mukaan matkustamisrajoituksista käydyn väännön yhteydessä ”Tehokkaasti toiminut pääministerin ja peruspalveluministerin akseli petti erityisellä tavalla tässä yhteydessä tiettävästi ensimmäisen kerran korona-aikana”, johon kokoomus iski.
Molemmissa raporteissa korostuu Marinin ja Kiurun vahva yhteistyö. Deloitten mukaan STM:n rooli koronapäätöksen teossa oli ylikorostunutkin, mikä johti terveysturvallisuuden korostumiseen taloudellisen, sosiaalisten ja juridisten vaikutusten kustannuksella.alusta lähtien.
Toisaalta STM:n toiminta näyttää olleen julkisuudessa muodostunutta mielikuvaa huomattavasti vahvempaa. STM joutui keskeisenä ministeriönä vuoden mittaan monen myrskyn silmään.
Keväällä terveyden ensisijaisuus tehtiin hyvin selväksi hallituksen viestinnässä useaan otteeseen pääministerin sanomana. Terveyttä ja elämää suojellaan ennen muuta, ja sen myötä terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä. Tämä oli poliittinen valinta, vaikka päätösten korostettiin pohjautuvan asiantuntijatietoon.
Kevään yksi kriittisimmistä pisteistä oli maskien käytön ohjeistus ja riittävyys. Keskustelu maskeista velloi pitkin vuotta, eivätkä asiantuntijatkaan päässeet moneen kuukauteen yhteisymmärrykseen maskien hyödyllisyydestä.
Myös hyvänä pidettyyn Suomen suojavarustevarautumiseen tuli lommo. Paljastuikin, ettei muun muassa sairaanhoitopiireissä oltu varauduttu eikä valtakunnallisestikaan suojavarusteita ollut tarpeeksi. Markkinatkin olivat kiinni.
Yhteydenpitoa sairaanhoitopiirien ja erikoisalueiden välillä parannettiin STM:ssä jo keväällä. Työryhmä arvioi ja seuraa valtakunnallista suojavarusteiden tarvetta.
Raporttien vahva suositus valmiuslakien uudistamiselle
Jo keväällä pohtivat niin perustuslakiasiantuntijat kuin muutamat poliitikotkin valmiuslakien käyttöönoton helppoutta ja seurauksia.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja kansanedustaja Anna Kontula (vas.) muistuttivat asiasta päätettäessä eduskuntakeskustelussa lakien käytön poikkeuksellisuudesta.
Perustuslakivaliokunnan jäsenenä koronarajoituksia arvioinut Kontula kirjoitti huhtikuussa, että ”Voi olla, että kaikki menee hyvin. Toisaalta, käynnissä voi olla modernin Suomen jäätävin virhe.”
Kontula painotti, että poikkeusoloissakin perusoikeusrajoituksen vähimmäisedellytys on, että sen voidaan olettaa tuottavan enemmän hyvää kuin huonoa. Häntä huolestutti se, että päätökset tehtiin lähinnä terveysalan ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijuuden varassa, kun arviointi vaatisi laajaa yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta.
Valmiuslakien uudistaminen ja niiden käytön arviointi vastaavien epidemioiden, kyberhyökkäysten ja ympäristökatastrofien varalle tulee tehdä. Kynnyksen poikkeusolojen julistamiselle pelätään madaltuneen, ja tämän arviointi on kansalaisten oikeusturvan kannalta välttämätöntä.
Valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä ja jos samalla presidentti, valtioneuvosto ja perustuslakivaliokunnan yksinkertainen enemmistö ovat samaa mieltä.
Viime keväänä eduskunnassa päätös olisi syntynyt poikkeustilasta, vaikka kynnyksenä olisi ollut eduskunnan määräenemmistö.
Liikkumista Uudenmaan sulkuineen, matkustamista ja rajaliikennettä, kokoontumisia ja lopulta elinkeinovapautta rajoittaneet päätökset olisivat voineet herättää suurtakin vastustusta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Yhtenä syynä pidetään juuri poikkeustilan herättämää kansalaisten kriisitietoisuutta, joka vielä konkretisoitui vahvasti Uudenmaan rajojen sulkemisessa. Hallituksen viestinä oli olosuhteet huomioon ottaen selkeää, vaikka maskiviestinnässä kompuroitiin.
Hallituspuolueista keskusta ja oppositiosta perussuomalaiset olisivat halunneet jatkaa Uudenmaan sulkua pidempäänkin. Hallituksessa korostettiin poikkeustilan oikea-aikaisuutta ja välttämättömyyttä. Sulun purku ei syntynyt tartuntapiikkiä.
Mörttisen mukaan taitekohdasta jäi kansan kollektiiviseen muistiin lähinnä pääministerin ”nyt ei ole oikea aika lähteä mökille” -lause. Hän pitää tätä poikkeusolojen ajan merkittävimpänä viestinnällisenä onnistumisena hallituksen toimissa.
Säätytalosta tuli koronapäätösten symboli
Syksyllä väläyteltiin useammalta taholta pääministeristä lähtien valmiuslakien käyttöönottoa. Kevään kaltaista poliittista yksituumaisuutta ei olisi löytynyt, ja myös kansalaisyhteiskunnan vastustus olisi voinut nousta perustellusti.
Mörttisen mukaan hallituksen toimien saamaan hyväksyntään saattoi paradoksaalisesti vaikuttaa se, että kansalaiset tajusivat vastahakoisuuden, jolla hallitus päätöksiään teki rajoittaessaan monia kansalaisten vapauksia.
Tarvetta on myös selkiyttää poikkeusoloista luopumisen päätöksentekoa ja valtasuhteita. Hallitus päätyi purkamaan kesällä 2020 poikkeusolot valtioneuvoston päätöksellä, ilman presidentin muodollista myötävaikutusta.
Koronapäätöksiä ja hallituksen neuvotteluja symboloi Säätytalo, jonka portailla toimittajat päivystivät. Haastatteluissa ”hallituksen neuvottelut” käytäntönä ovat jakaneet näkemyksiä.
Jotkut haastatelluista virkamiehistä ja poliitikoista näyttävät tuskastuneen pitkiksi venyneisiin neuvotteluihin, joihin osallistui koko hallitus. Osa piti käytäntöä hyvänä sitoutumisen kannalta.
Ministerisiilojen purulle suuri tarve
Hallituksen neuvottelu -instituutiolla näyttää olleen kuitenkin vahva rooli. Se myös osaltaan paikkasi hallinnon siiloutumisesta aiheutuvaa ministeriöiden välisen tiedonkulun aukkoja.
Molemmissa – sekä Sitran että Deloitten – raporteissa viranomaisten siiloutuminen nousee esiin. Siiloutumisesta seurasi monenlaisia ongelmia, muun muassa tiedonkulku ei ollut parasta A-luokkaa eikä kaikilla ei ollut tarvittavaa tietoa.
Siilojen merkitys korostui etenkin lentokentän koronarajoitusten epäonnistuneessa käyttöönotossa. Lopulta operatiivisia ohjeita annettiin jopa pääministerin kansliasta. Myöhemmin Vantaan kaupunki otti vastuuta kentän terveysturvallisuudesta.
Finavian rooli kaipaa selkiyttämistä lentokentän terveysturvallisuusvastuusta sekä vastuusta ylipäänsä kriisitilanteissa.
Deloitten haastatteluissa tuli esiin, että toiseen aaltoon olisi voitu varautuminen aloittaa aikaisemmin, mikä vastaa myös julkista keskustelua. Ottaen huomioon kevään koronarutistuksen, tarvittiin hengähdystaukoa niin päättäjille, virkamiehille kuin terveydenhuollossakin.
Koronakriisin päätöksiä valmisteltiin urakalla, mikä näkyi myös lakiesitysten laadussa. Lakien valmistelun taso on puhuttanut jo vuosia, ja kriisitilanteessa valmistelun ei voi odottaa tekevän laadullista hyppäystä.
Lähteet:Toimittaja, tietokirjailija Matti Mörttisen toimittama Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa. Covid-19-pandemian paineet suomalaiselle päätöksenteolle
Deloitten Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista. Valtioneuvoston selvityksiä