Vajaan kolmen kuukauden päästä kuntavaalit on käyty ja vaalien jälkipyykki on käynnissä.
Eilen julkistetun kyselytutkimuksen mukaan peräti 680 000 kansalaista voisi olla pyydettäessä valmis ehdokkaaksi. Viime kuntavaaleissa ehdokkaita oli 33 600. Neljä vuotta aikaisemmin oli 3 500 ehdokasta ja vuosituhannen vaihteen vaaleissa oli 6 100 enemmän.
Ero on huikea. Jo erittäin kiinnostuneiden kansalaisten määrä selättäisi koko 2000-luvun kaikkien kuntavaalien ehdokkaiden määrän. Tällä haavaa noin 170 000 ihmistä on erittäin kiinnostunut kuntavaaliehdokkuudesta
Näin kertoo KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus.
Kiinnostus johtaa harvemmin tekoihin
Kehittämissäätiö toteaakin tiedotteessaan, että markkinatutkimuksista tiedetään, että todellisuudessa hyvät aikeet eivät koskaan toteudu sellaisenaan.
Tarvitaan moninkertainen määrä halukkaita tarpeeseen nähden. Ehdokkuudesta erittäin innostuneitakin löytyisi yli viisinkertainen määrä. Lähes viidennes oli kiinnostunut lautakuntapaikoista.
Innokkaimpia ehdokaskandidaatteja löytyy perussuomalaisten kannattajista eli yli neljännes. Vähiten ehdokkuus kiinnostaa keskustassa, ja vain 14 prosenttia puolueen tukijoista olisi valmis ehdokkaaksi. Vasemmistoliiton kannattajista vähän vajaa viidennes olisi valmis ehdokkaaksi, demareiden, vihreiden ja kokoomuksen kannattajista viidennes.
Keskustalaisten mielenkiinto näyttää hiipuneen, sillä keskusta pärjäsi viime vaaleissa parhaiten ehdokashankinnassa. Puolueella oli yli 1 300 enemmän ehdokkaita kuin demareilla ja lähes 1 700 ehdokasta enemmän kuin kokoomuksella.
Kokoomus oli näistä puolueista viime vaalien ykkönen, demarit kakkonen ja keskusta kolmonen.
Faktana pidetään, että mitä suurempi joukko ehdokkaita, sitä parempi vaalitulos. Tämä ei näytä pätevän kaikkien puolueiden kohdalla, sillä ylivoimaisesti eniten ehdokkaita haalinut keskusta jäi kolmanneksi viime vaaleissa.
Vihreät taas nousivat neljänneksi suurimmaksi kuntapuolueeksi 2 600 ehdokkaan listallaan, mikä oli huomattavasti vähäisempi määrä kuin viidenneksi ja kuudenneksi tulleilla perussuomalaisilla ja vasemmistoliitolla.
Viime vaalien ainoat vaalivoittajat olivat vihreät ja vasemmistoliitto.
Vaalien lähestyessä aikeet hypätä ehdokkaaksi hiipuvat
Kaksi vuotta sitten kesällä reilu viidennes aprikoi ehdokkaaksi ryhtymistä. Siitä on tultu alaspäin viisi prosenttiyksikköä. Eikä lautakuntapaikkakaan enää tunnu niin vetovoimaiselta, sillä tuolloin noin kolmannes oli kiinnostunut.
Nuorten 18–30-vuotiaiden kiinnostuksen ja ehdokkuuden välillä on iso kuilu. Nuoret haluavat muita useammin ehdokkaaksi, mutta vaali vaalilta ehdokkaiden keski-ikä kipuaa. Alle 34-vuotiaita ehdokkaita oli viime vaaleissa reilu 16 prosenttia. Lähes saman verran kuin nuoria ehdokkaita, eli yli 5 500 ehdokasta, oli myös eläkeikäisiä yli 65-vuotiaita ehdokkaita.
Kyselyn mukaan yli 60-vuotiaita ei juuri kiinnosta lähteä ehdokkaaksi. Kuitenkin he ovat ehdokkaana, ja he myös äänestävät nuoria huomattavasti aktiivisemmin. Pääosin ehdokkaita asettavilla puolueilla onkin haaste: Miten houkutella nuoret oikeasti ehdokkaaksi ja vielä äänestämäänkin.
Ikääntyviä ajanee listoille tottumus tai velvollisuudentunto, sillä viime vaaleissa noin puolet oli ollut aikaisemminkin ehdokkaana ja lähes viidennes oli istuvia valtuutettuja. Ehdokkaat ovat ikääntyneet koko 2000-luvun ajan. Ehdokkaiden keski-ikä on noussut 3,6 vuotta.
Ehdokkaat puhuvat pääsääntöisesti suomea, harvakseltaan ruotsia ja vielä vähemmän muuta kieltä äidinkielenään. Tyypillinen ehdokas keski-ikäinen, käy työssä ja on useammin mies kuin nainen, ja ehdokas on perheellinen. Yksin asuvat ovat aliedustettuina ehdokkaissa verrattuna äänestäjiin.
Keskivertoehdokkaalla on keskimääräistä parempi koulutus ja tulot. Tämän vuoden kuntavaaleissa trendi vain syvenee, jos puolueiden ehdokasprofiilit kehittyvät 2000-luvun malliin.
Kuntavaaliehdokkuus ei pelota lapsiperheitä
Lapsiperheen vanhempia oli viime vaaleissa ehdokkaana 36 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin äänioikeutetuissa, joista lapsiperheellisiä on 23 prosenttia.
Lapsiperheellisten ehdokkaiden osuus ei vastaa sitä mielikuvaa, jotka liitetään lapsiperheellisten ruuhkavuosiin. Sen sijaan naisten osuuden huomattavasti miehiä alhaisempi osuus kyllä vastaa mielikuvaa.
Ehdokasasettelussa toteutuu 40–60, mikä pitää toteutua myös kaikissa lautakunnissa, johtokunnissa ja muissa kunnallisissa luottamuspaikoista. Nykyään ei enää itketä sitä, että teknisiä tai rakentamiseen liittyvistä asioista päättäviin elimiin pitää saada naisia.
Puolueilla on vielä tekemistä tasa-arvoisten listojen kokoamisessa, sillä se näkyisi myös valtuutettujen sukupuolikoostumuksessa.
Puolueilla on vielä tekemistä tasa-arvoisten listojen kokoamisessa, sillä se näkysi myös valtuutettujen sukupuolikoostumuksessa. Vain vihreät ja vasemmistoliitto ovat kasvattaneet selkeästi naisten osuutta ehdokkaista viime vuosina.
Tilastokeskuksen kuntavaalitilastoista puuttuvat myös muun sukupuoliset, joten heitä ei liene ollut ehdokkaina.
Vuoden 2017 ehdokkaita koskevien tietojen lähteenä:
https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/01/kvaa_2017_01_2017-03-31_fi.pdf
https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/03/kvaa_2017_03_2017-04-21_tie_001_fi.html