Keskustan eduskuntaryhmä aloitti aamulla talvikokouksen, josta haetaan eväitä kannatusalhon kääntämiseksi ennen kevään kuntavaaleja. Puolueen kannatus on tuoreimmissa mielipidemittauksissa ollut alle 11 prosenttia.
Keskusta hakee elintilaa maltillisena voimana, ”tolkun puolueena” kansainvälisen ja kotimaisen keskusteluilmapiirin käydessä aina vain kärjekkäämmäksi.
– Asiattoman puheen lausuja tai vihaa täynnä olevien lauseiden kirjoittaja ei ehkä itse tartu väkivaltaan. Vihanlietsoja ei voi kuitenkaan koskaan olla varma siitä, mitä hänen sanansa saavat toisessa ihmisessä aikaan, sanoi puheenjohtaja Annika Saarikko.
Hän kysyi, onko niin, että hänen ei siis tarvitsekaan kantaa siitä mitään vastuuta.
– Ei. Näin ei voi olla. Peräänkuulutan meidän politiikassa toimivien ihmisten vastuuta.
Hän sanoi, että keskustasta levitetään suoranaisia valheita.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin muttei omiin faktoihin.
– Myös yhteiskunnallista keskustelua pitää muuttaa. Tarvitsemme vähemmän roskaa, enemmän säällisyyttä.
– Eri mieltä saa ja pitää olla. Mutta kestävään keskusteluun kuuluu toisia kunnioittava puhetapa. Sananvapauteen kuuluu aina myös sananvastuu. Etenkin meillä päättäjillä.
Koronakriisin jälkeiseen aikaan
Muita hallituspuolueita keskustajohtajat arvostelivat siitä, että puolue on jäämässä yksin koronan jälkeisessä jälleenrakennustyössä.
– Aivan kuin muissa puolueissa olisi juututtu kriisivaiheen hoitoon, Saarikko sanoi.
Hän vaati investointien lupapäätösten sujuvoittamista, kannustavampaa työttömyysturvaa, ansiosidonnaista kaikille ja työperäistä maahanmuuttoa. Etä- ja lähityön yhdistelmästä tulee Saarikon mukaan pysyvä ilmiö.
Myös Kurvinen peräänkuulutti vakavaa, kansallista keskustelua korona-ajan jälkeisestä politiikasta.
– Ainakin isoimmista asioista on tärkeää talven mittaan saada aikaan yhteinen näkemys hallituksen, eduskunnan ja muiden yhteiskunnan valtakeskusten välille.
Kurvisen mukaan aikaa odotteluun ei ole.
– Hallituksen tulee jo puoliväliriihessään tehdä päätöksiä, joilla Suomea aletaan nostaa takaisin jaloilleen. Talouspolitiikassa hätäensiapuna annetusta elvytyksestä pitää pikkuhiljaa päästä uudistavaan kasvupolitiikkaan. Pidemmällä aikavälillä talous on saatava tasapainoon ja velat lyhenemään.