Hyvinvointivaltio toimi erinomaisesti koronakriisissä, kertoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.
Eri aineistojen pohjalta VATTin tutkijat kertovat, että kun markkinatulojen lasku koronakriisin aikana oli keskimäärin noin 4,5 prosenttia, alenivat käytettävissä olevat tulot vain noin 1,8 prosenttia. Sosiaaliset tulonsiirrot vakauttivat tilannetta pienituloisessa päässä, suuremmilla tulotasoilla verotaakan pienenemisellä oli merkittävämpi vaikutus.
Pienituloisuusaste eli köyhyysriski kasvoi tutkijoiden laskelmien mukaan 13,05 prosentista 13,75 prosenttiin eli 0,7 prosenttiyksikköä ja tuloeroja mittaava Gini-kerroin 0,277:stä 0,28:aan eli 0,002 yksikköä. Ilman automaattisten vakauttajien pehmentävää vaikutusta köyhyyden kasvu olisi ollut 2,3 prosenttiyksikköä ja Gini-kertoimen kasvu 0,015 yksikköä.
Automaattisilla vakauttajilla tarkoitetaan sitä, että ansiotulojen alentuessa esimerkiksi työttömyyden seurauksena verojen alentuminen ja sosiaalitukien kasvu pehmentävät iskuja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja sitä kautta kokonaiskulutukseen ja taloudelliseen aktiviteettiin.
Tutkijoiden loppupäätelmä on, että verotuksen ja tulonsiirtojen avulla poistettiin köyhyysriskin kasvusta 69 prosenttia ja eriarvoisuuden kasvusta 84 prosenttia.
”Hyvinvointivaltion automaattiset vakauttajat siis näyttävät toimivan varsin hyvin”, he toteavat.