Lehtikuva/Jim Watson

Kommentti: Yhdysvaltain presidentin vallanvaihdon uutiskuvat muistuttavat ennen sotaa tapahtuvaa liikekannallepanoa. Nyt toivotaan, että valta vaihtuu rauhanomaisesti.

Sotilaat marssivat Washingtonin kaduilla luotiliivit toppatakkiensa alla. Katuja Capitolin ympäristössä on eristetty ja suljettu Helsingin keskustan verran.

Noin 20 000 kansalliskaartilaisen joukosta on poimittu toistakymmentä epäilyttävän taustan omaavaa.

Tunnelma on jännittynyt ja kiristynyt. Viimeisellä videollaan yksi Yhdysvaltojen epäsuosituimmista, ellei jopa epäsuosituin, väistyvä presidentti Donald Trump pyysi rukoilemaan uuden hallinnon puolesta. Viesti kannattajien hillitsemiseksi jäi puolitiehen, sillä hän jätti mainitsematta seuraajansa presidentti Joe Bidenin nimen.

Tapahtumat presidentin vallanvaihdon ympärillä ovat kuin taannoin näkemästäni puolivillaisesta amerikkalaisesta trilleristä, jossa poliisiin soluttautunut yritti murhata presidentin puolison onnistumatta siinä taitavien agenttien ansiosta.

Todellisuus Trumpin kaudella on ollut fiktiotakin epäuskottavampaa.

Presidentin kannattajien tunkeutuminen kongressiin, ja siellä tapahtunut edustajien paperien penkominen ja kuvaaminen; päätön huutaminen ja reuhtominen keskeisimmän demokratian symbolin, kongressin käytävillä ja saleissa, olisi kolmannen luokan fiktiota.

Yhdysvaltojen kahtiajako syveni Trumpin kaudella

Keskiviikkona virkavalansa vannovat demokraattien presidentti Joe Biden ja varapresidentti Kamala Harris eivät pysty kuromaan vuosikymmenten myötä syntynyttä kuilua, mutta lievittämään uudet vallanpitäjät kykenevät.

Näin ainakin toivotaan, ja toivotaan hartaasti. Yhdysvaltojen asema on kansainvälisesti merkittävä, ja nykyistä vakaampi maa antaisi liikkumavaraa Bidenin hallinnolle toimia uskottavasti kansainvälisesti, vaikka paluuta Trumpia edeltäneeseen monenkeskiseen yhteistyöhön tuskin tapahtuu.

Jännitteitä on niin Venäjän kuin Kiinankin suuntaan. Trumpin kaudella – ja jo tätä ennen – Kiinan nousua suurvallaksi on seurattu tarkasti, jopa pelolla. Kiinan tavoitteena on taloudellinen ja teknologinen ylivalta, joka mahdollistaa myös poliittista valtaa.

Kiina on ollut Yhdysvaltoja ja Eurooppaa kiinnostuneempi Afrikasta. Myös Euroopan unioni heräsi tähän, ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) vastuulla on erityisen Afrikka-strategian luominen.

Kansainvälisen politiikan kentällä haetaan uusia asemia Bidenin kaudellakin.

Bidenin lupaus demokratioiden liitosta

Bidenin lupaus demokratioiden liitosta on yksi hänen vastavedoistaan trumpilaiselle ajalle. Trumpilaisuudesta on imetty voimaa Euroopassakin, kuten Isossa-Britanniassa pääministeri Boris Johnsonin vedolla loppuun viedyssä brexitissä nähtiin.

Bidenin tarkoitus on ajaa valtioiden yhteistä agendaa ja vahvistaa niiden demokraattisia instituutioita.

Biden ei aavistanut kirjoittaessaan asiasta viime vuoden maaliskuussa, miten huutava tarve demokraattisten instituutioiden vahvistamiselle on etenkin loppiaisen kongressihyökkäyksen jälkeen.

Trumpin kauden hyökkäys demokraattisia instituutioita vastaan kulminoitui kongressiin hyökkäykseen ja tätä edeltäneisiin yrityksiin kumota oikeusteitse presidentin varastetuksi leimaama vaalitulos.

Bidenin lupaus demokratioiden liitosta on yksi hänen vastavedoistaan trumpilaiselle ajalle.

Biden on tunnistanut, että Valkoisen talon hallinnon on aloitettava demokratian vahvistaminen omasta maasta, jotta uskottavuus kasvaa myös maailmalla. Tämä näkyy myös paluuna kansainvälisiin sopimuksiin.

Biden on luvannut Yhdysvaltojen liittyvän Pariisin ilmastosopimukseen ja järjestävän kansainvälisen ilmastohuippukokouksen jo kevään aikana. Koronapandemian seurauksena tapahtuneen irrottautumisen Maailman terveysjärjestön WHO:n toiminnasta Biden peruu.

Hän on väläyttänyt paluuta Iranin ydinsopimukseen. Myös ydinaseita hillitsevät sopimukset ovat olleet katkolla.

Demokraatit ja republikaanit ovat syvällä poteroissaan

Yksi suurimmista esteistä yhteistyölle on demokraattien ja republikaanien etääntyminen omiin leireihinsä. Moniin uudistuksiin tarvitaan kymmenen republikaania demokraattien lisäksi. Demokraattien niukka enemmistö eli 50 senaattoria Harrisin ääni puheenjohtajana eivät yksin riitä.

Presidentti Barack Obama koki oman kautensa aluksi karvaasti senaatin puoluejaon sekä myös demokraattien jakautumisen esteet.

Muun muassa terveydenhuoltoon ja ilmastonmuutokseen liittyvät uudistukset haihtuivat osin savuna ilmaan senaatin osto- ja myyntiliikkeen käynnistyessä. Bidenillä on edessään ensimmäisenä suururakka koronan taltuttamiseksi.

Lehtikuva/Stephanie Keith

Senaattorit haluavat turvata jatkokautensa jättämällä oman puumerkkinsä lakeihin. Välivaalit ovat jo kahden vuoden päästä. Vasemmistolaiset demokraatit ovat odottavalla kannalla.

Republikaanit ovat demokraattejakin isommalla vedenjakajalla. Luottaako puolueen perinteisiin vai trumpilaisuuteen, joka on ajanut omaa linjaansa kannattajakuntansa oletetuksi eduksi.

Mikään ei takaa, etteikö Trump harkitse myös omaa puoluetta. Trump on puhutellut suoraan kannattajiaan Twitterin kautta.

Liikkeestä puhuminen on viime aikojen puheissa toistunut, ja tällä hän ei ole viitannut republikaaneihin vaan kannattajiinsa. Maanisesti tviittaava Trump on halunnut oman brändinsä näkyvän ympäri maailmaa jo ennen presidenttikauttaan.

Puolue olisi yksi lisä brändiin.

Trump jakoi mediaa ja lietsoi vihaa

Trump mullisti viestinnän hallitsemalla maailman mielenkiintoa yli 26 000:lla lähettämällään tviitillä. Trump jakeli potkuja, suosiota ja epäsuosiota tviittiensä kautta.

Myös Yhdysvaltojen media on entistä jakautuneempi. Neljän vuoden aikana on näkynyt kaksi vastakkaista kehityslinjaa: toisaalta laatulehdistö on vahvistanut asemaansa, mutta samaan aikaan Trumpin viesti valeuutisista on kasvattanut suoranaista vihaa mediaa kohtaan.

Kongressihyökkäyksen yhteydessä Trumpin kannattajien nähtiin tallovan raivokkaasti kameroita kongressin pihalla. Jo kampanjansa aikana, ennen valintaansa, Trump kohdisti kampanjatilaisuuksissa kannattajiensa vihan toimittajiin.

Median jakautuminen vahvistaa kansalaisten välisiä kuiluja ja tiivistää kuplia. Taloudellisen eriarvoisuuden ohella kuiluja synnyttävät uusille sukupolville tärkeät asiat, kuten naisten aseman muutos, työmarkkinoiden muutos, mustien ja latinojen osuuden lisääntyminen sekä koulutuksen eriarvoistuminen.

Bidenin ja Harrisin kaudelta odotetaan, etteivät kuilut ainakaan syvenisi. Trumpin kakkoskausi olisi väistämättä jatkunut kaoottisena ensimmäisen kauden tapaan eristäen kansalaisia eri leireihin.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!